Ulkomailla lääkäriksi opiskelevien kasvava määrä kiristänee kilpailua tulevaisuudessa työ- ja erikoistumismahdollisuuksista Suomessa, sanoo Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro.
Suomessa lääketieteen opinnot aloittaa tällä hetkellä vuosittain 750 opiskelijaa. Heistaron mukaan aloituspaikkoja ei tarvitsisi olla niin paljoa, vaan sopivampi määrä voisi olla 600.
Kelan opintotukitietojen mukaan lukuvuonna 2016-2017 ulkomailla opiskeli lääketiedettä 956 suomalaista. Lukumäärä on yli kolminkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana.
– Ulkomailla voi saada hyvän koulutuksen, mutta työnantajan silmissä ulkomailla opiskellut voi olla vähän huonommassa asemassa kuin Suomessa opiskellut, sillä hän ei ole saanut koulutusta suomalaisen järjestelmän byrokraattisesta puolesta, Heistaro sanoo.
– Ulkomaillahan ei opiskella esimerkiksi Kelaan ja lähetekäytäntöihin liittyviä prosesseja, Heistaro tarkentaa.
– Onkin tärkeää, että ulkomailla lääketiedettä opiskelevat käyvät Suomessa kesätöissä.
Suosituimpia opiskelumaita ovat Ruotsi, Latvia, Viro ja Romania
Opiskelumaista Ruotsi oli viime lukuvuonna suosituin. Seuraavaksi suosituimpia olivat Latvia, Viro ja Romania.
Romanian suosio lääketieteen opiskelumaana on kasvanut viime vuosina yli kuusinkertaiseksi lukuvuoteen 2011–2012 verrattuna. Heistaro arvioi Romanian suosion kasvaneen edullisen elintason ja englanninkielisten opiskelumahdollisuuksien vuoksi.
– Ihmiset ovat kuulleet viidakkorummun kautta, että opetuksen taso on hyvää ja että Romaniassa eläminen on kokemisen arvoista, Heistaro sanoo.
– Lisäksi EU-maan tutkinnot ovat kelpoisia missä tahansa jäsenmaassa, hän lisää.
Valvira viisastui valelääkäritapauksista
Vain vajaa neljännes lääketieteen opiskelijoista suorittaa tutkintoaan EU-alueen ulkopuolella. Venäjällä opiskelevien osuus on viimeisten viiden vuoden aikana pudonnut kuudesta prosentista kolmeen.
Valvontavirasto Valviran terveys, oikeudet ja teknologia -osaston johtaja Jussi Holmalahti kertoo, että viime vuosien valelääkäritapauksista viisastuneena Valvira selvittää nykyään kaikki EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten tutkintojen oikeellisuuden olemalla suoraan yhteydessä yliopistoihin, jollei tutkintotodistus ole viranomaisen erikseen vahvistama.
– Käytännössä me emme siis usko pelkkiä papereita, vaan vaadimme aina varmistuksen.
Sen lisäksi asiakirjojen, jotka Valviralle toimitetaan, pitää olla julkisen notaarin oikeaksi todistamia.
– Toki tämä hidastaa prosesseja, mutta näin toimimme nykyään.
Valvira arvioi, että kaikista reilusta 29 000:sta Suomessa lääkärinluvat saaneesta ihmisestä noin 20 prosenttia on suorittanut tutkintonsa ulkomailla. Eniten ulkomailla suoritettuja tutkintoja on Virosta, Ruotsista, Puolasta ja Venäjältä.
Holmalahti muistuttaa, että EU-alueen ulkopuolella tutkintonsa suorittaneen kannattaa ammatinharjoittamislupaa hakiessaan valmistautua pitkään prosessiin, jossa tenttien lisäksi testataan kielitaito ja tehdään potilastyön harjoittelujakso.
– Näillä varmistetaan, että osaaminen on varmasti samaa tasoa kuin Suomessa koulutetulla lääkärillä, Holmalahti summaa.
