Tulevat yliopistoissa koulutettavat lääkärit saavat tuntumaa käytännön työhön entistä useammin yliopistollisten sairaaloiden ulkopuolella. Esimerkiksi joukko Oulun yliopiston lääketieteen opiskelijoita on jo käynyt kokeiluluontoisesti saamassa perusoppia Kainuun keskussairaalassa.
Jatkossa kuvaan tulevat mukaan kaikki pohjoisen keskussairaalat Kokkolasta Rovaniemelle. Myös terveyskeskuksia ollaan valjastamassa opetustyöhön.
Tampereen yliopistossa koulutuksen hajauttamisessa on edetty pisimmälle.
Lähtöajatuksena hajauttamiselle on tosiasia, että alan opiskelijamäärä kasvaa. Jotta kaikki voidaan perehdyttää lääkärin työhön riittävän käytännönläheisesti, pitää reviiriä laajentaa. Yliopistosairaaloissa ei välttämättä tarjoudu riittävästi tilaisuuksia tehdä erilaisia toimenpiteitä, johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä sanoo.
Oppia saa Nuutisen mukaan yhtä lailla muualla. Jatkossa erikoistuminen voi tapahtua jopa terveyskeskuksissa. Taustalla on myös toive siitä, että opiskelijat hakeutuisivat valmistuttuaan innokkaammin töihin lääkäripulasta kärsiville paikkakunnille, kun työympäristö on jo valmiiksi tuttu.
Pitkistä opintojaksoista hajauttamisessa ei ole kyse. "Keskussairaaloissa käydään viikon-parin jaksoja. Kyseeseen tulevat lähinnä kliiniset kurssit sisätautien ja kirurgian puolella", Nuutinen valaisee.
Kurssien aikana ei yliopistolla järjestetä luento-opetusta, joista maakuntaan suunnanneet opiskelijat jäisivät paitsi. Toisaalta esimerkiksi Oulussa opiskelevat voivat tarvittaessa seurata koulutusohjelmaa keskussairaaloista käsin videoyhteyksien ansiosta, Nuutinen sanoo.
Kainuussa
hyvät kokemukset
Hajauttamiskokeilu alkoi Oulun yliopiston osalta viime keväänä Kainuun keskussairaalassa, jossa oppia kävi saamassa 12 opiskelijaa. Kainuussa kokeilua koordinoivan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Esa Ahosen mukaan kokemukset ovat myönteisiä.
"Opiskelijat saavat uutta näkökulmaa keskussairaalassa työskentelyyn, jota Oys ei pysty välttämättä tarjoamaan", Ahonen sanoo. Opiskelijoita ei tarvinnut pakottaa Kainuuseen. Suurin osa mukana olleista on kainuulaista syntyperää. Nyt Kainuuseen jopa jonotetaan.
Sairaalan resursseille viikon mittaiset jaksot sopivat hyvin ja henkilöstö on kokenut opiskelijat myönteisenä vaihteluna. Ahonen näkee jaksojen palvelevan hyvin myös lääkärirekrytointia.
Maakuntaan opetus-terveyskeskuksia
Maakuntiin halutaan luoda muutamia opetusterveyskeskuksia, jotka Pohjois-Pohjanmaalla voisivat sijoittua esimerkiksi Oulaisiin, Ylivieskaan, Raaheen ja Kuusamoon. Niistä on tarkoitus tehdä osaavampia yksiköitä, joissa olisi vähintään kahdeksan lääkäriä. Keskuksiin halutaan myös hoitajaopiskelijoita. Terveyskeskukset sitoutuisivat omalta osaltaan ohjaamaan opiskelijoita.
Opiskelijat toisivat Nuutisen mielestä säväyksen terveyskeskusten toimintaan. "Kannattaa muistaa, että terveyskeskuksissakin voi tehdä tieteellistä tutkimusta. Siihen voi saada rahaa erityisvaltionosuuksien kautta, jolloin kustannukset eivät kaadu kuntien harteille."
Nuutinen uskoo maakunnan terveyskeskusten vetovoiman työpaikkoina lisääntyvän, kun lääkärikunta on tietoinen siitä, että niissä on muutakin toimintaa kuin perustyö.
Opetusterveyskeskukset kiinnostavat myös Kainuuta. Esa Ahonen näkisi mielellään asian kytkeytyvän kehitteillä olevaan Kainuun malliin. "Se loisi uusia koulutus- ja työmahdollisuuksia Kainuuseen, ja mahdollistaisi hoito- ja toimintaketjujen luonnin. Se toisi myös lääkäreiden työhön vaihtelua."
Ahonen uskoo, että koulutusmalli helpottaa pienten terveyskeskusten lääkäripulaa.
Kun lääkäriksi ja hoitajiksi opiskelevat pääsevät yhtäaikaisesti perehtymään työhön, tarjoutuu tilaisuus tarkastella heidän työnjakoaan. Tavoitteena on Nuutisen mukaan karsia lääkäreiltä sellaiset työt, joita hoitajat voivat tehdä. Näin lääkärit voivat keskittyä olennaiseen, mikä osaltaan helpottaa työpaineita.