Suomen lääkärihelikoptereita operoiva FinnHEMS haluaisi hätäkeskuksiin erikoiskoulutetut päivystäjät. Syynä on se, että noin 40 prosenttia lääkärihelikoptereiden hälytyksistä perutaan ennen kuin kopteri on ehtinyt kohteeseensa.
Turhan lentelyn takia oikeasti tarpeelliset hälytykset voivat viivästyä, mikä voi puolestaan maksaa ihmishenkiä.
Ongelma johtuu nykyisestä järjestelmästä, jossa koptereiden lähettämisestä vastaavat hätäkeskusten päivystäjät hätäpuheluista tekemiensä riskiarvioiden perusteella. Päivystäjät tekevät riskiarvionsa valmiiden kysymyspattereiden ja vuokaavioiden perusteella.
FinnHEMSin lääketieteellisen asiantuntijan Janne Virran mukaan tämä on liian jäykkää toimintaa. Hänen mukaansa hätäkeskuksiin tarvittaisiin päivystäjiä, joilla on enemmän lääketieteellistä osaamista ja kokemusta kopteritoiminnasta.
Virta kertoo kuvaavan esimerkin nykytilanteesta.
– Hätäkeskustehtävät jaetaan neljän kiireellisyysluokkaan. Korkeimpaan A-luokkaan kuuluvat kaikkein kiireellisimmät hälytykset, joihin hälytetään myös lääkäriyksikkö mukaan, hän pohjustaa.
– Esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa on muutama kriteeri, joiden perusteella tällaisesta hälytyksestä tulee A-tehtävä, mutta käytännössä asian ratkaisee nopeusrajoitus. Jos onnettomuus tapahtuu kahdeksankympin alueella, siitä tulee aina A-hälytys, vaikka soittaja kertoisi itse ajaneensa penkkaan kahta kymppiä, Virta sanoo.
Hätäkeskuksen senhetkisestä tilanteesta riippuu, onko päivystäjällä aikaa antaa lisätietoa lääkärikopterille.
– Usein on kiire, eikä puheluun vastannut päivystäjä ehdi antamaan lisätietoja ja kopteri ehtii matkaan. Sitten vasta onnettomuuspaikalle ensimmäisenä ehtinyt ambulanssi tai paloauto antaa kopterille lisätietoa, ettei paikalla olekaan mitään hätää, Virta kertoo.
Oikeus pelottaa
Lääkärikopteri lähtee siis matkaan, jos hätäkeskuksen päivystäjä katsoo sen tarpeelliseksi.
– Tämä on toinen ongelma. Hätäkeskuspäivystäjillä on nykyään kauhea pelko, että heidät haastetaan oikeuteen, jos jossain menee jotain pieleen. He eivät uskalla käyttää omia aivojaan, vaan hälytys tehdään varmuuden vuoksi, Virta jatkaa.
Asia koskee esimerkiksi baareista viikonloppuisin löytyviä tajuttomia.
– Jokainen tietää, että 99 prosenttia näistä on humalaisia, joilla ei ole mitään hätää, Virta huomauttaa.
Päivystäjät eivät kuitenkaan aina ota huomioon kokonaisuutta, vaan paikalle saatetaan hälyttää lääkärikopteri, vaikka baari olisi kaupungin keskustassa ja sinne ehtisi nopeasti ambulanssilla.
– Pitäisi ottaa kokonaisuus huomioon, mutta hätäkeskussysteemi ei tue eikä salli tällaista ajattelua. Ymmärrän oikein hyvin, että päivystäjät suojaavat selustaansa, mutta samalla se johtaa resurssien hukkakäyttöön. Eli tämä ihan kafkamainen tilanne, Virta päivittelee.
Virta korostaa haastattelun aikana moneen kertaan, ettei tilanteesta pidä syyttää hätäkeskuksen päivystäjiä.
– He tekevät äärimmäisen vaativaa ja tärkeää työtä, mutta tämä on tällainen systeemivirhe.
Virta tuntee tilanteen hyvin, sillä hän on tehnyt 15 vuoden aikana tuhansia lentokeikkoja kopterin miehistön lääkärijäsenenä. Hänen mukaansa esimerkiksi vanhassa Helsingin hätäkeskuksessa oli kokeneita, hyviä päivystäjiä, jotka uskalsivat tehdä omia ratkaisuja.
– Mutta nykyään kaikki päivystäjät pistetään samaan muottiin. Koulutus kestää 1,5 vuotta ja siitä on terveystoimen opetusta muistaakseni kuusi viikkoa. Siinä ei kehity sellaista ammattitaitoa, että päivystäjät uskaltaisivat tehdä omia päätöksiä, Virta selittää.
FinnHEMS esittää tilanteeseen ratkaisuksi kopteritoimintaan erikoistuneita HEMS-päivystäjiä, jotka sijoitettaisiin hätäkeskuksiin. Valtakunnallinen, ympärivuorokautinen päivystys hoituisi kuudella ihmisellä.
Yksi vaihtoehto voisi Virran mukaan olla Englannissa käytetty malli, jossa lääkärikopterin miehistöön kuuluvat ensihoitajat tekevät osan työvuoroistaan hätäkeskuksissa. Uudistuksen avulla koptereiden peruutukset saatiin painettua alle 20 prosenttiin lähdöistä, eli puoleen Suomen luvuista.
FinnHEMS on Virran mukaan laskenut, että vastaava malli maksaisi Suomessa itsensä takaisin jo pelkästään helikoptereiden vähentyvinä lentokuluina.
Peruuntuvista hälytyksistä aiheutuvia ongelmia korostaa se, että FinnHEMSillä on vain kuusi tukikohtaa koko maassa. Se tarkoittaa, että kopterit eivät muutenkaan ehdi onnettomuuspaikoille yhtä nopeasti kuin tiheämmin asutuissa maissa.
– Olemme väärässä paikassa väärään aikaan, Virta tiivistää.
Hätäkeskusten päivystyksen uudistaminen on hätäkeskuslaitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön asia.
– Olemme tuoneet esille huolemme ja katsotaan mihin se johtaa, Virta sanoo.
Suomen lääkärikopterit ottivat viime vuonna vastaan yhteensä 14 444 hälytystä, mikä on 3,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kopterit antoivat apua 1 410 potilaalle, joista 162 olisi todennäköisesti menehtynyt ilman kopteria, FinnHEMS laskee.
FinnHEMSin tukikohdat sijaitsevat Rovaniemellä, Oulussa, Kuopiossa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. Koptereiden miehistöön kuuluu lentäjän lisäksi lääkäri ja ensihoitaja, jolla on erikoiskoulutus lääkärikopteritoimintaan.