Lääkäriin pääsy kiireettömän hoidon vuoksi ei ole juurikaan helpottunut terveyskeskuksissa viime keväästä. Osassa terveyskeskuksia tilanne on jopa huonontunut. Nyt lähes puolet suomalaisista asuu alueella, missä lääkäriin ei pääse läheskään aina hoidon tarpeesta huolimatta. Osassa terveyskeskuksia ongelma on jokapäiväinen. Vain joka neljäs suomalainen saa ajan omalle terveyskeskuslääkärilleen aina, kun hoidon tarve on todettu.
Kaikki eivät vieläkään saa edes puhelimella välittömästi yhteyttä omaan terveyskeskukseensa. Joka neljäs suomalainen asuu tällaisella ongelma-alueella. Pahin tilanne on aamutunneilla kello 8-10. Välitön yhteyden saanti on kuitenkin jonkin verran parantunut viime huhtikuusta, jolloin vaikeasti tavoitettavien terveyskeskusten alueella asui yli kolmannes väestöstä.
Hoidon tarpeen arviointi sen sijaan onnistuu yleensä kolmessa päivässä. Vastanneista terveyskeskuksista vain kahdella oli ajoittain ongelmia tässä asiassa.
Kaikki eivät julkaise jonotilannettaan
Kaikki terveyskeskukset eivät julkaise jonotilannettaan lainmukaisesti. Joka kymmenes terveyskeskus ei ole katsonut tällaista tiedottamista tarpeelliseksi. Myös läpipäässeiden puhelujen osuuden käyttö eräänlaisena laatumittarina on käytössä vain 53 terveyskeskuksessa.
Jotkut terveyskeskukset ovat ottaneet käyttöön myös uusia keinoja. Esimerkiksi Hämeenlinnan seudun terveyskeskuksessa on uusi takaisinsoittoon perustuva puhelinpalvelu. Asiakkaan ei tarvitse enää näppäillä numeroa aina uudelleen ja uudelleen, vaan häneen otetaan yhteyttä.
Alueelliset erot ovat edelleen suuria. Huonolta tilanne näyttää esimerkiksi Lapissa, missä liian kauan lääkäriaikaa jonottavien osuus on noussut puolessa vuodessa 36 prosentista 77 prosenttiin. Yli 70 prosenttia väestöstä joutuu varautumaan yli kahden viikon odotukseen myös Varsinais-Suomessa, Itä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä.
Paras tilanne tällä haavaa on Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Savossa. Näissä lääkärinpääsyä on pystytty parantamaan jopa huomattavasti huhtikuusta lähtien.
Tiedot perustuvat Stakesin terveyskeskuksille lokakuussa lähettämään kyselyyn, johon vastasi 175 terveyskeskusta.
Hammashoitoon entistä vikkelämmin
Ylipitkät jonot hammashoitoon ovat lyhentyneet kolmanneksella puolessa vuodessa. Hammashoitoon pääsee nyt entistä paremmin myös viikonloppuisin. Puoli vuotta sitten joka neljäs suomalainen asui alueella, missä sunnuntaipäivystystä ei ollut lainkaan, nyt päivystystä vaille on 13 prosenttia väestöstä.
Stakesin kyselyn mukaan lokakuussa yli puoli vuotta jonottaneita oli 44 terveyskeskuksessa yhteensä noin 7 600, kun maaliskuussa heitä oli 11 800. Hammashoitoon pääsee entistä paremmin päivystystilanteissa myös viikonloppuisin.
Seurannan mukaan hammashoidon jonot ovat lyhentyneet eniten Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella, missä yli kuusi kuukautta jonottaneita on yli 2 000 vähemmän kuin keväällä 2008. Myös Vaasan, Pohjois-Pohjanmaan, Kymenlaakson, Keski-Suomen sekä Lapin sairaanhoitopiirin alueella on pitkään jonottaneita merkittävästi vähemmän kuin puoli vuotta sitten.
Jonottajien määrä on lisääntynyt selvästi Etelä-Karjalan ja jonkin verran Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Väestöön suhteutettuna tilanne on huonoin Etelä-Karjalan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun sairaanhoitopiirin alueella.
Etelä-Savon, Itä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kymenlaakson terveyskeskuksissa ei ole lainkaan yli kuusi kuukautta jonottaneita. Suun terveydenhuollossa on lain mukaan sallittua, että hoidon järjestämiseen määrätty kolmen kuukauden takuuaika voidaan ylittää enintään kolmella kuukaudella.
Tiedot perustuvat Stakesin lokakuussa 2008 terveyskeskuksille tekemään kyselyyn, johon vastasi 195 terveyskeskusta. Tiedot kattavat 94 prosenttia väestöstä. Stakes kokoaa sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta hoidon saatavuuden seurantatietoa puolivuosittain. Hoitotakuu on ollut voimassa maaliskuusta 2005 alkaen.