Vaikka lääkäritilanne koko maassa on kohtalaisen hyvä, pienten terveyskeskusten on vaikea saada avoimia virkoja täytettyä. Lääkärien viroista on koko maassa täyttämättä noin kymmenen prosenttia. Alueelliset erot ovat suuria ja myös kaupunkien sisällä on eroja. Esimerkiksi Helsingissä on alueita, joille on hyvin vaikea palkata lääkäreitä.
Viime lokakuussa tehdyn selvityksen lääkäreiden viroista oli täyttämättä kymmenen prosenttia. Koulutusjohtaja Hannu Halila Suomen Lääkäriliitosta arvioi vajeen olevan nyt samaa tasoa. "Keväällä saimme viestejä, joiden mukaan virkoihin oli enemmän hakijoita kuin aikaisemmin."
Pienet terveyskeskukset ovat haavoittuvimpia viran tullessa auki. Ne koetaan työläinä ja erikoistumismahdollisuudet huonoiksi. Varsinkin nuoret lääkärit työskentelevät mieluummin isoissa yksiköissä. Kaksikolmasosaa nuorista lääkäreistä on naisia ja kun he usein ovat perheellisiä, olisi myös puolisolle löydyttävä työtä pieneltä paikkakunnalta.
Keikkatyössä on mukana arviolta noin 500 lääkäriä; osa päätoimisesti, osa vain pari päivää kuussa. "Keikkailu on selvästi lisääntynyt ja kiinnostus sitä kohtaan on kasvanut. Joissakin paikoissa sen avulla voidaan tilanne pelastaa."
"Suosittelen, että pienet kunnat perustaisivat yhteisiä lääkärikeskuksia, jolloin lääkäreiden rekrytointimahdollisuudet ovat jo aivan toista luokkaa. Alueellinen yhteistoiminta onkin lisääntynyt paljon", kertoi neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka Kunta-alan työmarkkinalaitoksesta.
Koulutettavien lääkäreiden sisäänottomäärä on nyt 630. Koulutusmäärän arvioinnissa on Parikan mukaan huomioitava monia asioita. "Eläkkeelle jäävien määrä on melko suuri lääkärikunnassakin lähivuosina. Lääkäreillä on myös suurta halukkuutta siirtyä osa-aikaeläkkeelle. Myös alan kasvava naisvaltaisuus vaikuttaa eli naiset haluavat käyttää perhepoliittisia vapaita."
Keskus- ja yliopistosairaalat ovat Parikan mukaan lisänneet tuhdisti vakanssejaan ja ne vievät erikoislääkäreitä.
Takavuosien lääkäripula on Parikan mukaan helpottunut. Lääkärien määrässä ollaan saavuttamassa suhteellisen hyvä tasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä, kunhan koulutuksen sisäänottomäärä säilytetään tasaisena.
Halilan ja Parikan mukaan kunnan imago vaikuttaa lääkäreiden hakeutumiseen. "Jos paikkakunnalta löytyy lääkärille hänen elämänarvoilleen tärkeitä asioita, ne voivat vetää puoleensa. Esimerkiksi erästys, kalastus ja luonto vetävät tiettyä osaa lääkäreistä."
Kuusamossa ei yhtään hakijaa
Kuusamossa oltiin loppukesästä ihmeissään, kun avoimina olleisiin viransijaisuuksiin ja virkoihin ei tullut yhtään ainutta hakemusta. Haettavana olivat synnytys- ja naistentautien ylilääkärin virka, gynekologin viransijaisuus, ortopedian ja traumatologian ylilääkärin noin vuoden pituinen viransijaisuus ja yleiskirurgin viransijaisuus. Lisäksi haettiin eurolääkäreitä.
Perusterveydenhuolto pysytään perusturvalautakunnan puheenjohtajan Veijo Ervastin mukaan hoitamaan, mutta erikoissairaanhoidon puolella on ongelmia. Synnyttäjät joutuivat muutaman viikon ajan menemään Ouluun, kun osastolla ei ollut gynekologia. Nyt asia hoidetaan keikkalääkäreiden avulla. Myös ortopedipalvelut ostetaan ulkopuolisilta eli kaksi helsinkiläistä kirurgia käy parin viikon välein Kuusamossa.
"Keikkapalveluiden käyttäminen yleensäkin on nyt selvittelyn alla. Keikkalääkärit ovat aika kalliita varsinkin kun avustava henkilökunta kuitenkin on olemassa."
Kuusamo tuottaa synnytyspalveluita naapurikunnillekin. "Jos gynekologin virkaa ei saada täytettyä, tilanne on hankala ja iso menetys koko alueelle."
Kuusamossa joudutaan nyt miettimään syytä siihen miksi virat eivät kiinnostaneet. "Eikö imago enää vedä? Tänne tulee toisaalta paljon niitä joita Kuusamon imago juuri vetää, mutta kaikkiin se ei tehoa."
Koillis-Suomen seutukunnassa kaavailtu sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen kunnissa on ainakin tällä hetkellä jäissä. "Uskon, että jos alueyhteistyö olisi mennyt läpi, sekin houkuttelisi lääkäreitä tänne tulemaan."