Lääkäripalvelujen tarjonta on monipuolistunut Oulun seudulla. Oulun Ideaparkiin avattiin elokuussa ”halpalääkäriasema” PerusTerveys. Pihlajalinna saneeraa juuri tiloja Oulun ydinkeskustaan entisen Anttilan tavaratalon kolmos- ja neloskerrokseen.
Coronarian omistava Cor Group puolestaan osti ”Sammakkotalona” tunnetun keskustan terveysaseman reilu vuosi takaperin ja OP:n Pohjola Sairaala aloitti Hiirosessa toukokuussa.
Vaikuttaisi siltä, että sote-ratkaisun kynnyksellä lääkäriasemat varmistavat asemiaan. Onko näin?
– Totta kai me olemme sote-ratkaisun kanssa hereillä. Mutta eihän tässä tiedetä sen aikatauluista tai sisällöstäkään, PerusTerveyden toimitusjohtaja Simo Lohi sanoo.
Lohen mukaan heidän markkinarakonsa silti liittyy tavallaan sote-ratkaisun ongelmiin. PerusTerveys hamuaa asiakkaita, jotka ovat perinteisesti olleet julkisen terveydenhuollon asiakkaita. Sen huomaa myös hinnoittelusta. Verkkosivuilla lukee kissankokoisilla kirjaimilla, että peruskäynnin omavastuuosuus on 33 euroa.
– Kohderyhmämme ovat ihmiset joilla ei ole varaa tai vakuutuksia käyttää kalliimpia yksityisiä lääkäriasemia, mutta jotka ovat valmiit maksamaan lääkärikäynnistä noin 10 euroa enemmän kuin he maksaisivat siitä julkisella puolella, Lohi sanoo.
Isot rynnivät markkinoille
Toukokuussa Hiirosessa aloittaneesta Pohjola Sairaalasta myönnetään, että hekin seuraavat sote-kuvioita tarkasti. Pankki- ja vakuutuspalveluja tarjoavan OP:n alla toimivan Pohjola Sairaalankin ansaintalogiikka perustuu muihin kysymyksiin.
– Vakuutusyhtiö joutuu maksamaan pitkittyneen sairausloman kustannukset. Meidän liiketoimintamallimme eroaa muihin yksityisiin lääkäriasemiin verrattuna siinä, että meillä ei esimerkiksi ole minkäänlaista houkutusta tehdä turhia tutkimuksia, Pohjola Terveys Oy:n toimitusjohtaja Samuli Saarni toteaa.
Itä-Suomen yliopiston julkisen ja yksityisen toiminnan eroihin keskittyvän PubPri-tutkimusryhmän johtaja, professori Jari Vuori on myös huolissaan pienten yritysten kuihtumisesta alalta, kun isot rynnivät markkinoille.
– Kehitys on huoletuttavaa. Kun siirryttiin kanta.fi-järjestelmään, esimerkiksi osa hammashuollon yrityksistä ja ammatinharjoittajista lopetti, kun niiden ei kannattanut investoida uusiin ohjelmistoihin. Sama juttu uhkaa sote-uudistuksessa lääkäreitä. Kun uusia digitaalisia vaatimuksia tulee, eivätkä lääkärit voi esimerkiksi kirjoittaa käsin reseptejä, moni lääkäri lopettaa ammatinharjoittajana ja jää eläkkeelle tai siirtyy yksityislääkäriasemalle töihin, Vuori arvioi.
