Pohjois-Suomen terveyskeskuksia koko 2000-luvun piinannut lääkäripula näyttää hellittävän. Lääkäriliiton uuden selvityksen mukaan tilanne on korjaantunut kahden viime vuoden aikana koko maassa. Terveyskeskukset saavat halutessaan sijaisia, ja esimerkiksi Länsi-Pohjan alueella Kemin ja Tornion seudulla jokainen lääkärin virka on täytetty.
Oulun eteläisissä kunnissa toimiva peruspalvelukuntayhtymä Kallio pystyi viime vuonna päättämään kaikki vuokralääkärisopimukset.
Jo on aikoihin eletty, sanoo moni vajavaisia terveyskeskuspalveluita käyttämään tottunut. Ei ole kovinkaan kauan siitä kun tilanne oli aivan päinvastainen.
Pulalääkäreistä alkoi Suomessa 1990-luvun loppupuolella, nousukauden kynnyksellä. Lääkärivaje paheni huiman talouskasvun myötä 2000-luvulla, jolloin yksityiset lääkäriasemat houkuttelivat koulutettua työvoimaa kovilla palkoillaan ja muilla eduillaan.
Kenelläpä ei olisi ollut halua tarttua heti valmistuttuaan tarjottuun huippupestiin. Yksityiset päivystykset houkuttelivat myös aiemmin terveyskeskuksissa uurastaneita lääkärit palvelukseensa. Eräässä vaiheessa vaikutti siltä, että saadakseen lääkäripalvelua kuntalaisen oli pakko käydä yksityisvastaanotolla omalla kustannuksellaan.
Moni kunta joutui ostamaan laissa säädetyt terveyspalvelunsa yksityissektorilta. Kun virkoihin ei ollut tulijoita eikä sijaisia ollut saatavilla, tilanne heikensi suoraan kuntalaisen elämänlaatua. Joissakin kunnissa terveyspalveluista muodostui itsensä irvikuva. Kansa puhui terveyskeskusten sijaan arvauskeskuksista. Valelääkärien ilmaantuminen stetoskooppia käyttelemään eräällä tavalla alleviivasi tilanteen.
Lääkäripula koetteli Pohjois-Suomen pieniä paikkakuntia, joiden avoimia virkoja vastavalmistuneet lääkärit suorastaan karttelivat, vaikka bonuksena oli tarjolla omakotitaloa ja järvenrantatonttia. Syrjäisiin terveyskeskuksiin oli mahdotonta palkata väkeä.
Muutamat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnat saivat onnitella itseään, jos sattuivat saamaan tehtäviin edes vaihtuvia vuokralääkäreitä.
Vuokralääkäri tulee kunnalle jopa kaksi kertaa kalliimmaksi kuin oma työsopimussuhteinen lääkäri. Tästä syystä kunnissa iloitaan, kun terveyspalvelut voidaan nyt hoitaa omilla lääkäreillä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnista entistä useampi pystyy tarjoamaan arkisin terveyskeskuspalvelunsa täysin omilla, työsuhteessa olevilla lääkäreillään.
Asia on tärkeä myös päähenkilön, potilaan, kannalta. Hoitotyön jatkuvuus kärsii, kun vaihtuvat keikkalääkärit eivät ehdi vakituisten tapaan tutustua potilaisiin.
Vuonna 2008 alkanut lama rupesi ajamaan lääkäreitä takaisin terveyskeskuksiin, tavallisen kansan palvelijoiksi. Lääkäriliiton mukaan lisäksi lääkärien määrän kasvu ja jatkokoulutus on parantanut tilannetta. Hyvä niin. Lääkärin koulutuksen maksaa yhteiskunta, joten valmistuneelta lääkäriltä sopii odottaa jonkinlaista vastapalvelusta terveyskeskustyössä.