Oulu
On pakko hieraista silmiä, kaivaa vaikut korvista ja varmuuden vuoksi vielä nipistää itseään poskesta: Kuka on tuo mies ja mitä hän puhuu? Voiko tämä olla totta?
Suomen Hiihtoliiton puheenjohtaja Seppo Rehunen puhuu samaan hengenvetoon hiihtourheilusta, pehmeistä arvoista, avoimuudesta ja rehellisyydestä. Puheenjohtaja levittää puhuessaan kätensä kohti kattoa kuin maallikkosaarnaaja. Hän ottaa syleilyynsä koko maailman.
"Reilu peli, avoimuus, yhteistyö, osaaminen ja suomalaisuus", Rehunen latelee Hiihtoliiton arvomaailman viisi peruspilaria.
Jos Hiihtoliiton puheenjohtaja olisi vielä pari vuotta sitten päästänyt suustaan sanat reilu peli ja avoimuus, se olisi tulkittu yritykseksi naurattaa kuulijoita - lähinnä mauttomaksi vitsiksi.
Vuoden 2001 Lahden MM-kisoissa suomalaiset pelasivat kaikkea muuta kuin reilua peliä. Maastohiihtojoukkueen terävin kärki tankkasi kisakylässä verhojen ja suljettujen ovien takana suoniinsa urheilussa kiellettyjä aineita. Lahden likapyykin pesemisessä avoimuus ei ollut kirkkain johtotähti: asiat tulivat kaikessa karmeudessaan päivänvaloon vasta ankaran puristamisen jälkeen.
Routa on ajanut monta porsasta kotiin. Kylmä on pakottanut Hiihtoliitonkin vaihtamaan latua.
"Arvot elävät ajassa. Siihen taustaan nähden, jossa liitto oli talven 2001 jälkeen, reilu peli on meidän elinehtomme. Se on meille äärettömän tärkeä asia", Rehunen sanoo.
"Pehmeille arvoille on ollut sosiaalinen tilaus."
Opettelun asteella
Seppo Rehunen on johtanut Hiihtoliittoa reilun kuukauden.
Rehunen oli ehdolla puheenjohtajaksi jo runsaat kaksi vuotta sitten syksyllä 2000. Silloin miehen ajamat pehmeämmät arvot eivät purreet, ja puheenjohtajakisassa pidemmän korren veti Paavo M. Petäjä. Tällä kertaa Rehusen ajatukset upposivat liiton kenttäväkeen kuin kuuma veitsi sulaan voihin.
"He tiesivät minun linjani. Kenttäväki oli valmis muutoksiin", Rehunen sanoo.
"Olen kuunnellut kentän ääntä herkällä korvalla. Viesti on ollut selvä: liiton elämän ja kuoleman kysymys on se, löydämmekö me toiminnallemme kestävät eettiset arvot ja opimmeko elämään niiden pohjalta."
Rehunen sanoo, että hiihtäminen uudella ladulla on vasta opettelun asteella. Sanoihin kätkeytyy viesti siitä, että aikaisemmin elämä eettisesti kestävien arvojen mukaan ei ole onnistunut - tai se ei ainakaan ole ollut toiminnan keskeisin ohjenuora.
"En halua ottaa kantaa menneisyyteen", Rehunen asettelee sanansa.
"Tämä on uutta. Me olemme valintamme tehneet ja arvot tulevat tekojen kautta."
Aivan nollasta ei Rehusen aikakauden uuseettinen elämä ole alkanut. Puheenjohtaja sanoo, että työtä rehellisyyden ja avoimuuden nimissä on tehty jo ennen vuoden vaihdettakin.
"Toimitusjohtaja Jari Piirainen on tehnyt tätä työtä siitä asti, kun hän kesäkuussa 2001 aloitti Hiihtoliitossa. Maaperä on jo valmiiksi muokattu ja valmis näille jutuille."
Terveysliikuntaa
Puheenjohtaja Seppo Rehunen on siviiliammatiltaan lääkäri. Leipärahansa hän tienaa puolustusvoimilta. Lääkärinä hän on katsellut urheilukisoja kaukaa 1980-luvulta saakka. Rehusella on takanaan muun muassa kuudet talviolympialaiset Suomen joukkueen ylilääkärinä.
Olympialaiset jos mitkä ovat puhtaasti huippu- ja kilpaurheilua. Samalla asialla on myös hiihtoliitto. Silti puheenjohtaja ja lääkäri Rehunen määrää hiihdolle pehmeiden arvojen lisäksi myös kunto- ja terveysliikuntaa.
"Tämä on nyt tämä naurukappale liiton visioissa", Rehunen pohjustaa omia puheitaan.
"Hiihtoliitto haluaa ihan vakavissaan olla keskeinen tekijä, kun tässä yhteiskunnassa ajetaan terveysliikunnan ja kansanterveyden asiaa. Me haluamme olla mukana muokkaamassa Suomea maailman johtavaksi lumiliikunnan maaksi."
Rehusen ja liiton visioissa lisää latuja vedetään lähelle ihmisiä ja hiihdon ennestäänkin kovaa asemaa perusliikuntamuotona vahvistetaan. Hiihtoliitto aikoo päästä yhteiskunnallisissa tavoitteissaan maaliin vuorovedolla. Yhteistyön verkkoja heitellään kaikkiin mahdollisiin vesiin.
"Me katsomme maailmaa avoimin silmin. Tämä homma hoidetaan yhdessä", Rehunen julistaa.
Ilman vippaskonsteja
Sille Seppo Rehunen ei voi mitään, että Hiihtoliiton saavutuksia mitataan muilla mittareilla kuin keskivertokansalaisen hapenottokyvyn mukaan. Hiihtoliiton ikkuna julkisuuteen on edelleen huippu-urheilu ja mittatikku on mitalisaalis arvokisoista.
Rehunen huomauttaa, että uusi arvomaailma ei lyö korville kilpa- ja huippu-urheilua.
"Kansainvälinen menestys on meille tärkeää", Rehunen sanoo.
"Mutta ei keinoilla millä hyvänsä. Kanavat urheilijoiden viemiseksi huipulle ovat olemassa, mutta järjestelmän on oltava sellainen, ettei keneltäkään vaadita mitään vippaskonsteja. Me ponnistamme maailman huipulle vahvalta arvopohjalta."
Huippu-urheilu on muodossa tai toisessa jyrsinyt vuosittain leijonan osan Hiihtoliiton rahoista. Liiton budjetista kolme neljäsosaa menee huippu-urheilun sektorille. Liiton saamista valtionavuista huippu-urheiluun suunnataan neljäsosa. Suuria muutoksia ei ole luvassa ainakaan lähiaikoina.
"Ne miljoonat, jotka valtion avuista liitolta leikattiin Lahden kisojen jälkeen, otettiin suoraan pois meidän huippu-urheilusta. Tämän kahden vuoden aikana emme ole tinkineet yhtään kenttätoiminnasta - päin vastoin sinne on näinä vaikeina aikoina tehty jopa lisäsatsauksia", Rehunen tähdentää.
Lahdessa kärynneet suomalaishiihtäjät vapautuvat tänä talvena kilpailukielloistaan. Omasta pannastaan pääsee myös Hiihtoliitto, jonka valtion avut palaavat sille tasolle, jolla ne olivat aikana ennen Lahtea.
"Raha auttaa, mutta ei sillä voi ostaa menestystä", Rehunen muistuttaa.
Maastohiihdon MM-kisat alkavat Italian Val di Fiemmessä tänään 18. helmikuuta ja jatkuvat lauantaihin 1. maaliskuuta saakka.