Oulun kaupungin palveluksessa oleva lääkäri harkitsee terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle lähettämässään vastineessa lähestymiskiellon hakemista potilaalleen.
Jos asia etenee oikeuteen, lähestymiskieltoa sovellettaisiin Suomessa ensimmäisen kerran potilas-lääkärisuhteeseen.
Potilas kanteli lääkäristä terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle hoidon järjestämiseen liittyvissä ongelmissa.
Valituksen kohteena oleva lääkäri puolestaan kokee olevansa suojaton potilaan uhkailua ja häirintää vastaan.
"Varmasti on vaikeita lääkäreitä, mutta on myös tosi vaikeita potilaita, jotka uhkailevat ja häiritsevät hoitavia lääkäreitään niin pahasti, että heidän koko elämänsä menee sekaisin", psykiatrian erikoislääkäri Mikko Naarala kertoi Pohjolan lääkäripäivillä.
Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen hiljattain tekemän sisäisen selvityksen mukaan työntekijöihin kohdistuva väkivalta ja uhkailu ovat lisääntyneet.
Samaa osoittavat Stakesin valtakunnalliset tutkimukset.
"On eri asteista muksimista ja sysimistä ja sadattelua. Häirintä voi ulottua työntekijöiden koteihin saakka", Mikko Naarala kertoi.
Hankalimmissa hoitoyksiköissä on otettu käyttöön valvontakameroita ja vartiointipalvelun hälytysjärjestelmiä ja palkattu turvamiehiä.
Tehostetut turvatoimet ja ovien pitäminen lukittuina ovat Naaralan mukaan hyvin ikäviä tavallisten asiakkaiden kannalta.
Valituksia
aina pöydällä
Mikko Naarala toimii Oulun mielenterveystyön ja vammaispalvelun johtajana ja joutuu virkatyönään selvittämään omalla vastuualueellaan potilaiden kanteluja ja valituksia ja antamaan niistä lausunnon lääninhallitukselle tai terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle.
"Valituksia on pöydällä aina. Osa on aiheellisia, mutta myös aiheettomia on paljon."
Hän toimii virkatyönsä ohessa luottamuslääkärinä vaikeuksiin joutuneille kollegoilleen. "Tätä taustaa vasten tunnen sitä tuskaa ehkä muita lääkäreitä enemmän."
"Uhkailevan potilaan kanssa voidaan järjestää neuvottelu ja selvittää, mikä mättää. Organisaation edustajana voin tavata potilaan ja puhutella häntä. Mukaan voidaan ottaa omainen tai potilaan edunvalvoja. Neuvotteluista on ollut joskus apua, mutta ei aina. Tunteet saattavat myös kuumentua uudelleen rauhallisen jakson jälkeen", Naarala kertoi.
Naarallalla on tästä omiakin kokemuksia. Muuan potilas palkkasi jopa yksityisetsivän ottamaan selvää hänen tekemisistään.
"Kun potilasta jurppii ja hän ilmaisee sen aggressiivisesti, lääkärin pitää olla tosi taitava, että hän hallitsee tilanteen eikä lähde siihen mukaan."
Ulkopuolinen selvitysmies voi tuoda tulehtuneeseen hoitosuhteeseen neutraalisuutta ja etäisyyttä, jolloin asiakaskin voi huomata kuumenneensa liikaa. Lääkärin vaihtamistakin on kokeiltu, mutta siitä ei useinkaan ole pysyvää apua.
Naaralan mielestä terveydenhuollon oikeusturva on lääkärin kannalta tullut jopa liian haastavaksi.
"Lääkärin ja potilaan välille on tullut kolmas osapuoli, jälkikäteinen oikeusturva, jossa kaikki mitä teet voidaan ottaa uudelleen esille. Kulttuuri on muuttunut sellaiseksi, että jos tänään teet jotain, voit joutua huomenna tai vielä ensi vuonna selittämään, miksi teit juuri kyseisellä tavalla", Mikko Naarala toteaa.