Espoon käräjäoikeudessa syyttäjät ja puolustus ovat aamusta asti vääntäneet kättä siitä, miten aitoja Nils Gustafssonin vammat olivat ja millainen hänen tajunnan tasonsa oli.
Syyttäjien mukaan Gustafsson sepitti vammojaan. Puolustus katsoo, että kyseessä oli tajuttomuus, muistinmenetys ja kasvoihin kohdistuneista iskuista syntynyt aivovamma. Tapaturmakirurgian erikoislääkäri Eero Hirvensalo kertoi oikeudessa, että kolmesta Bodominjärven surmasta syytetyn Gustafssonin vammat eivät olleet hengenvaarallisia.
Gustafssonin kasvojen vammoja ja leukamurtumia ei ollut aiheutettu suurella ja raskaalla esineellä. Ne syntyivät potkusta tai muutamista iskuista. Hirvensalo korosti, että Gustafssonin tajuttomuuden oletettu kesto oli niin pitkä, että siitä syntyisi todennäköisesti jonkinlainen aivovamma, joka vaatisi kuntoutusta.
Gustafssonin tajunnan on sanottu olleen alentunut surmahetkestä noin aamukuudesta aina siihen saakka, kun hänet kirjattiin Töölön sairaalaan kello 14.
Gustafssonia ei pistetty puukolla
Oikeudessa kuultiin myös lääkäriä, joka hoiti Gustafssonia ensimmäisenä ja ompeli tämän poskessa olleen haavan. Tuolloin opiskelijana työvuorossa ollut Ilmo Hassinen sanoi, että Gustafssonin tajunnan taso oli alentunut. Hassisen mukaan poliisi oli yrittänyt kuulustella Gustafssonia huutamalla tämän korvaan suoraa huutoa, mutta nuori mies oli vain örissyt vastaukseksi sanoja, joista ei saanut selvää.
Hirvensalon mukaan Gustafssonin ilmoittamissa vammoissa on kuitenkin selvä ristiriita verrattuna siihen, mitä niistä on kirjattu ylös sairaalassa vuonna 1960 tai mitä uudet tutkimukset ovat osoittaneet.
Gustafsson on kertonut poliisikuulusteluissa, että häntä puukotettiin kymmenen kertaa niskaan. Syytetty on kertonut kuulleensa puukon pistoista vanhemmiltaan ja poliisilta.
- Ei ole loogista, ettei Gustafssonilla ole omaa käsitystä asiasta, koska jokainen tuntee omat ruumiinosansa parhaiten, Hirvensalo ihmetteli oikeudessa.
- Voidaanko tästä käyttää nimitystä konfabulaatio eli satuilu? osaa omaisista edustava asianajaja Heikki Lampela kysyi.
- Ainakin se on väärää tietoa, Hirvensalo vastasi.
Puukonpistoista tai viiltohaavoista ei ole tutkimuksissa löydetty minkäänlaisia merkkejä. Gustafssonista on rekisteröity vain ruhjehaavoja.
Lääkäri mukana kuulusteluissa
Puolustus vetosi oikeudessa muun muassa siihen, että Gustafsson oli sairaalassa unelias, ja hänet oli siirretty kirurgiselle osastolle.
- Vaikea aivovamma pitäisi pystyä kuitenkin jotenkin todentamaan. Nyt yksikään palikka ei sovi kuvioon, Hirvensalo sanoi Gustafssonin kuunnellessa hyvin vakavailmeisenä.
Hirvensalo oli mukana myös Gustafssonin poliisikuulusteluissa.
- Gustafsson puhui omista vammoistaan voimakkaasti. Olin paikalla, koska halusimme tuoda selväksi tutkimustulokset, että väärinkäsitys oikenisi. Tarkoitus oli korjata virheellistä tietoa.
Hirvensalon mukaan Gustafssonin tajuttomuus, jos sitä on edes ollut, oli paljon kerrottua lyhyempi.
- Hänellä olisi pitänyt olla keskivaikea tai vaikea aivovamma, jos tekoaika oli yöllä kello 4-6, koska vielä kello 14 puhuttiin alentuneesta tajunnan tasosta.
