Helsinki EU:n laajeneminen tulee lisäämään ostosmatkailua. Palvelutyönantajien tekemän selvityksen mukaan etenkin ravintola- ja kuljetusala joutuvat vielä myös kilpailuongelmiin. Uhkan muodostavat niin harmaan talouden käsien kautta virtaava viina kuin kuljetusyritysten ulosliputuksetkin.
EU-maiden keskiviikkona allekirjoittama Ateenan sopimus toteutuu vuoden kuluttua vappuna. Tuolloin yhteisöön liittyvät Itä-Euroopan ensi edustajat ja EU:sta kasvaa 25 maan kokonaisuus. Uusien maiden myötä EU törmää ensi kertaa selvään elintaso- ja ansiokuiluun.
”Vaikutukset ovat selvästi pienemmät kuin silloin, kun Suomi itse liittyi unioniin”, ennakoi Palvelutyöntantajien kansainvälisten asioiden päällikkö Martti Huttunen. Mutta samalla hän muistuttaa siitä, että avautuminen koskee yksityisiä palvelualoja hyvin eri tavoin.
Vain tehtaanmyymälöitä
Huttusen mukaan uudet jäsenet tulevat korkeintaan avaamaan tehtaanmyymälöitä vastaavia yrityksiä, joissa tarjotaan edullisesti vaikkapa lähtömaassa valmistettuja vaatteita.
Mutta palvelujen tarjonta rajan yli jäänee pieneksi. Tulossa olisi vain pieniä 1–2 hengen kotipalveluyrityksiä Virosta, Huttunen ennakoi: ”He eivät altistu Suomen kustannustasolle.”
Laajentuminen myös helpottaa jossain määrin työvoimapulaa, mutta se ei ratkaise ikääntymisongelmaa.
Ravintolat häviävät
Tietyillä palvelualoilla törmätään merkittäviin kilpailuongelmiin. Kuten toimitusjohtaja Petri Löfberg Elannon Ravintolat Oy:stä toteaa: ”Meidän omat elinkeinopoliittiset ongelmat kärjistyvät EU-liittymisen kautta.”
Löfberg vaatii laskemaan alkoholiveron vähintään puoleen. Samalla hän kritisoi lopettanutta hallitusta haluttomuudesta toimia. Nyt edessä on useita epävarmuuksia, kun yhtäaikaa ajelehditaan niin uusiin alkoholikiintiöihin, uuteen verotukseen kuin EU:n laajenemiseenkin.
”Ravintola-alalta voi lähteä noin 5 000 työpaikkaa”, Löfberg ennakoi ja varoittaa alkoholin tuonnin viisinkertaistumisesta.
Kuluttajien alkoholikäyttäytyminen on muuttunut rajusti. Vielä 1990-luvun puolivälissä tarjoilija toi suomalaisille 27 prosenttia alkoholijuomista. Nyt enää 18 prosenttia nautitaan ravintolassa. Suunta laskee edelleen.
Kysyntä ja työpaikat lisääntyvät, kunhan ravintolaruokien arvonlisäveroa alennetaan, Löfberg luottaa. Joskin hän varoittaa siitä, että Virossa alv:tä on harkittu laskettavan koko majoitusalalla 18 prosentista vain viiteen prosenttiin.
Myös harmaa talous painaa : ”Järjestäytynyt rikollisuus on tullut Suomeen ja yksi kanava on ravintolabisnes”, Löfberg sanoo ja vaatii pikaisesti kovia kontrollitoimia sekä rahanpesun että laittoman viinan kitkemiseksi.
Mitä vähemmän ketjuja, sitä enemmän laitonta bisnestä, Löfberg antaa ymmärtää ja viittaa Tukholmaan. Hänen mukaansa siellä on jo luovutettu harmaan talouden edessä. ”Tämä ei ole vain Etelä-Suomen kysymys”, Huttunen huomauttaa. Halpa viina ehtii yhtä nopeasti myös pohjoisen katukauppaan.
Rekat ulosliputetaan
Vakavaksi kilpailutilanne on muuttumassa myös huolintayritysten kohdalla. Niin sanottu kabotaasi mahdollistaa sen, että toisen maan - kustannuksiltaan ehkä edullisempi yritys - ajaa tilapäisesti kuljetuksia vieraassa maassa. Jos tilapäisyyttä ei valvota kunnolla, seurauksena on pysyvä houkutus ulosliputuksille, Huttunen varoittaa.
Schenker Oy:n hallituksen puheenjohtaja Henry Fagerströmin mukaan kyse ei ole edes uhkasta: ”Se on mahdollisuus monelle yrittäjälle.”
”Ulosliputus ei ole ongelma”, hän vahvistaa. Venäjän suuntaan tätä on tehty runsaasti. Eestin hallitus taas lupaa 20 prosentin tuloverotusta. ”Kynnys on erinomaisen matala”, Fagerström sanoo.