EU:n laajentumisneuvotteluissa käydään viime hetken kädenvääntöä hakijamaiden tehtyä tyhjäksi puheenjohtaja Tanskan kunnianhimoisen tavoitteen saada ne valmiiksi viime viikolla. Hakijamaat aikovat katsoa vasta Kööpenhaminan huippukokouksessa, missä jäsenmaiden rahallisen kärsivällisyyden raja menee.
Tanska on useaan otteeseen varoittanut hakijamaita pyytämästä enää lisää rahaa sen jälkeen, kun Tanska jo omin päin lupasi 40 prosentin suoria maataloustukia verrattuna jäsenmaihin. Brysselin huippukokouksessa jäsenmaat lupasivat 25 prosenttia.
Nyt Tanska on löytänyt vielä 900 miljoonaa lisää euroja neuvottelujen jouduttamiseksi. Hakijamaille luvattiin myös 2,5 miljardin euron ylimääräinen paketti parantamaan tilannetta muun muassa budjettimaksuihin, maataloustukiin sekä erilaisiin rajavalvonnan parantamishankkeisiin.
Budjettipalautukset ovat välttämättömiä, sillä hakijamaiden ei missään tapauksessa haluta olevan ensimmäisinä vuosinaan nettomaksajia. Tämä hyväksyttiin jo lokakuun huippukokouksessa.
Kuusi hakijamaata
periaatteessa valmiita
Lupaukset eivät ole kuitenkaan riittäneet. Kuusi maata on periaatteessa hyväksynyt tarjoukset, mutta nekin aikovat pyytää lisää, jossa muut neljä vielä onnistuvat kiristämään ehtoja Kööpenhaminassa.
Jäsenmaiden pääkaupungeissa ja edustustoissa ovat puhelimet soineet hakijamaiden kysellessä, vieläkö kehtaisi lisää rahaa pyytää.
Soittajille on kerrottu, että enää ei kannata yrittää. EU:n suurin nettomaksaja Saksa ei ole edes hyväksynyt suorien tukien korotusta 40 prosenttiin, vaikka se monille muille kelpaisi. Tanskan lupauskin pysyy vielä vuonna 1999 Berliinissä sovitun Agendan eli vuosille 2000-2006 sovittujen rahoituskehysten sisällä.
Puola, Tshekki, Unkari ja Malta uskovat vielä viime hetken neuvotteluihin, joita jatkettiin maanantaina. Tiistaina EU:n ulkoministerien on määrä hyväksyä esitykset, joilla mennään Kööpenhaminaan.
"Me pidämme kiinni vaatimuksistamme saada suurempia maataloustukia ja suurempia budjettipalautuksia", sanoi Puolan ulkoministeri Wlodzimierz Cimoszewics vielä viikonvaihteessa.
Puolan, Tshekin, Unkarin ja Slovakian ulkoministerit neuvottelivat lauantaina yhteisestä linjasta neuvotteluihin. He vakuuttivat, että yhteinen linja pitää myös viime hetkellä.
"Tämän pitäisi olla merkki EU:lle. On ero, jos puhut 65 miljoonan ihmisen kuin kymmenen miljoonan ihmisen puolesta", sanoi Tshekin ulkoministeri Cyril Svoboda.
Halukkaita eivät
muut maat pidättele
Tanska on aikaisemmin todennut, että jos neuvotteluja ei saada valmiiksi ja hakijamaat eivät hyväksy nyt pöydällä olevia tarjouksia, laajentuminen voi tapahtua pienemmässäkin kuin 10 maan ryhmässä. Ilman Puolaa laajentumista ei kuitenkaan pidetä todennäköisenä.
Viime viikolla Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen kehotti hakijamaita hyväksymään tarjouksen ja käsittämään, että "me olemme tehneet kaiken voitavamme". Hän muistutti, että joidenkin jäsenmaiden mielestä Tanskan tarjous on jo liian antelias.
"Me pidämme kiinni erilaisuuden periaatteesta, mikä tarkoittaa, että valmiita ehdokkaita eivät muut pidättele."
Fogh Rasmussen varoitti myös aikataulun tärkeydestä. Jos nyt viivytellään, laajentumisprosessi voidaan myös siirtää siihen saakka, kunnes EU:lle on sovittu uudet rahoituskehykset vuodesta 2007 eteenpäin.
Kööpenhaminan huippukokouksessa on odotettavissa pitkiä öitä, joiden aikana katsotaan, kenen kantti kestää. Historiallisen laajentumisen ei anneta jäädä puolitiehen pienistä syistä. Taloudellinen tilanne ei kuitenkaan anna mahdollisuuksia loputtomiin myönnytyksiin.