Ihmiset katsovat yhä enemmän hyvälaatuista liikkuvaa kuvaa kännyköistään. Suomen matkaviestinverkoissa siirrettävän datan määrä kaksinkertaistui vuodessa.
Huomattava osa datamäärän kasvusta aiheutuu liikkuvan kuvan katselemisesta älypuhelimilla ja tableteilla.
Kun tarjolle tulee nopeita verkkoja, kansalaiset käyttävät niitä. Mutta jos ne eivät toimi eikä nopeus riitä, ihmiset hermostuvat äkkiä. Kauan ihmiset eivät jaksa odotella.
Langaton laajakaista on ollut tähän asti jatkuvien valitusten aihe. Yhteydet ovat olleet harvoin niin nopeita kuin on luvattu, ja se ärsyttää.
4G tuntuu tuovan muutosta asiaan. Maaseudulla ja mökilläkin tilanne voi monessa paikassa parantua. Valtiovalta määräsi uusimman 4G:tä koskeneen taajuushuutokaupan säännöissä, että operaattorien on rakennettava uusille 4G-verkoilleen tiuha väestöpeitto. Operaattorit rakentavat parhaillaan kiivaasti verkkojaan 4G-käyttöön saadulle 800 megahertsin alueelle.
Viestintävirasto toivoo, että lähivuosina saavutetaan väestöpeitoltaan lähes koko maan kansalaiset kattava 4G-verkko. Maantieteellisesti jää sen sijaan varmasti aukkoja kartalle. Kun katsoo operaattoreiden peittokarttoja nykyisellä 3G:llä, ammottavia reikiä on etenkin Kainuussa ja Lapissa, harvaanasutuilla alueilla.
Netin keskustelupalstoilta löytyy tyyppejä, joille mikään vauhti ei riitä. Mutta vaikka satasen maksimivauhdit eivät toteudukaan, muutaman kymmenen megan tiedonsiirtovauhti riittää monelle netinkäyttäjälle hyvin.
Mutta 4G:kin voi tökkiä. Kun käyttäjiä on aluksi vähän, nopeuskaistaa riittää haettavaksi. Mutta kun käyttäjiä tulee lisää, verkko ruuhkaantuu ja tiedonsiirtonopeudet laskevat.
Asiakkaat voivat syyttää myös itseään. Sekin vaikuttaa, kuinka hyvänlaatuista kuvaa ihmiset haluavat netistä katsoa. Jos kaikki haluavat teräväpiirtoa ja kaiken vielä langattomasti, verkot tukkeutuvat varmasti.
Uudet tukiasemat maksavat operaattoreille paksun nipun rahaa. Esimerkiksi DNA tekee tänä vuonna 1 500 tukiasemapäivitystä. Jokainen niistä maksaa karkeasti ottaen 30 000 euroa. Siitä syntyy tälle yhdelle operaattorille 45 miljoonaa euroa kuluja radioverkkojen rakentamisesta.
Muillakin operaattoreilla verkon rakentaminen syö yhtä lailla rahaa.
Tämä aiheuttaa paineita nostaa kuluttajilta perittäviä kuukausimaksuja. Kilpailu on ollut toistaiseksi kovaa ja se on pitänyt hinnat Suomessa alhaisella tasolla verrattuna muihin Euroopan maihin ja USA.han nähden. Liittymät ovat Suomessa puolet halvempia kuin monessa maassa.
Nyt operaattoreiden markkinoinnissa etusijalle nousevat yhä nopeammat ja samalla kalliimmat liittymät.
Takavuosina kännykkämarkkinoilla kilpailtiin sillä, kenellä oli pienin kännykkä. Samaan aikaan kilpailtiin siitä, kuka tarjoaa käyttäjille palvelut halvimmalla.
Nyt kilpaillaan kännyköiden älyominaisuuksilla ja houkuttelevilla laajakaistapalveluilla. Kännyköistä on tullut isoja ja prameita ja palveluja halutaan yhä lisää. Ja jos jotain tulee lisää, siitä pitää myös maksaa. Operaattorit tuntuvat myös niputtavan palveluita jatkuvasti sillä tavoin yhteen, että vanhoista, kuukausimaksuiltaan edullisista liittymistä tulee netin itsepalvelusivuilla luovuttua kuin vahingossa.
67 sentin kuukausimaksu muuttuu suit sait 10 euron maksuksi ja isommaksikin, kun asiakas huumaantuu mahdollisuuksista käyttää älypuhelinta ja nettiä yhteen jos toiseenkin asiaan.
Mutta onhan se kätevää, että elokuvapalvelua voi mökilläkin katsoa netistä siten, että nettiyhteydessä olevan kännykän yhdistää liitosjohdolla isoon telkkariin. Ja se toimii 3G:lläkin, saati sitten 4G:llä.
Kolumni