Helsinki Hallitus esittää perustuslain muuttamista siten, että presidentti päättää aina kriisinhallintajoukkojen lähettämisestä riippumatta siitä, onko niiden operaation valtuuttanut YK, Euroopan unioni, Etyj, Nato tai jokin muu taho. Tätä koskeva virke lisätään perustuslakiin.
Uudistusesitys on määrä käsitellä kahdessa peräkkäisessä eduskunnassa. Se voi siten tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2007.
Esityksellään hallitus pyrkii ulos perustuslaillisesta umpikujasta, johon kriisinhallintalain käsittely eduskunnassa on johtanut. Perustuslakivaliokunnan enemmistön näkemyksen mukaan EU-johtoisiin operaatioihin osallistumisesta päättää valtioneuvosto.
Kun hallitus ei saanut tahtoaan läpi, se veti esityksensä pois eduskunnasta. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan sekä perustuslain täydentämistä koskeva esitys että tarkistettua kriisinhallintalakia koskeva esitys annetaan eduskunnalle helmikuun alussa.
Kriisinhallintalakia tarvitaan jo helmi-maaliskuun vaihteessa, kun nopean toiminnan joukkoja ryhdytään kokoamaan. Perustuslakivaliokunnan kanta otetaan huomioon toteamalla uudessa versiossa, että päätöksenteosta EU:n toimeenpanemaan kriisinhallintaan säädetään erikseen. Tällä viitataan tulevaan perustuslain lisäykseen.
Uuden version valmistelu tapahtuu ulkoasiainministeriön, puolustusministeriön ja oikeusministeriön yhteistyönä.
Poikkeuslainsäädäntöä
saatetaan tarvita
Niin ikään välittömästi käynnistyvässä perustuslain muutoksen valmistelussa selvitetään säännöksen muotoilu ja tarkempi paikka perustuslaissa. Jos Suomi joutuu päättämään EU:n kriisinhallintaoperaatioon osallistumisesta niiden muutaman kuukauden aikana vuoden 2007 alussa, päätös tehdään poikkeuslailla viiden kuudesosan enemmistöllä. Osallistumisen voi silloin estää eduskunnan pienehkö vähemmistö.
Hallitus vei suunnitelmansa pikavauhtia torstaina hallituspuolueiden eduskuntaryhmien käsittelyyn ja sai niiltä yksimielisen tuen. Sitä perusteltiin mm. Suomen uskottavuuden säilyttämisellä kriisinhallinnassa.
RKP:n ryhmän puheenjohtajan Christina Gestrinin mukaan hänen ryhmänsä keskustelussa kuitenkin korostettiin, että muutoin EU-asiat hoidetaan kuten tähänkin asti.
SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Eero Heinäluoma piti tärkeänä, että saadaan aikaan kestävä ja yksiselitteinen ratkaisu. Sen lähtökohtana pitää olla nykyiset toimivaltasuhteet ja nykyinen tasavallan presidentin asema. Sen turvaa perustuslain täydennys.
- Kansalaisilla täytyy olla oikeus tietää presidentinvaaleihin käytäessä, mitkä tehtävät kuuluvat presidentille, Heinäluoma huomautti.
Myös RKP:n puheenjohtaja, ympäristöministeri Jan-Erik Enestam arvioi status quon säilyvän. Suomi on jo kahteen otteeseen päättänyt EU:n kriisinhallintaoperaatioon osallistumisesta nykyisellä käytännöllä. Nämä operaatiot koskivat Makedoniaa ja Bosniaa.
Vanhanen muistutti, että perustuslain tulkinnassa perustuslakivaliokunta antaa lausunnon, jota noudatetaan. Silloin kun valiokunta tekee perustuslain muutosesityksestä mietinnön, se on koko eduskunnan asia ja poliittinen kysymys.
Vanhasen mukaan nykyistä perustuslakia laadittaessa ei ollut keskustelun alla se, että presidentin asema sotilaallisesta kriisinhallinnasta päätettäessä jotenkin muuttuisi. Sen säilyttämistä pidettiin itsestäänselvyytenä. Kaavailtu täydennys tai lisäys selkeyttää Vanhasen mielestä asian yksiselitteisellä tavalla.
Pääministeri piti selvänä, että muutokselle löytyy kannatus myös uudessa eduskunnassa, jossa päätös tehdään kahden kolmasosan enemmistöllä. Sitoumuksen kriisinhallinnan nopean toiminnan joukkoihin osallistumisesta pitää hänen näkemyksensä mukaan kantaa vaalikausien yli.