Tasavallan presidentti Tarja Halonen pyrki tämänkertaisessa uudenvuoden puheessaan selvästi valamaan kansalaisiin luottamusta. Se näkyi useassa kohdassa hänen tekstissään.
Halosen mukaan Suomessa voidaan katsoa alkavaan vuoteen "varovaisen toiveikkaasti", vaikka talouden toipuminen viekin vähän pidemmän aikaa. Hänen mukaansa maalla on hyvä "perusrakenne", millä hän viittasi ainakin koulutusjärjestelmään. Hän piti mahdollisena, että ympäristöteknologista tulisi meille uusi, tärkeä toimeentulon lähde.
Halosen elekielikin oli tavallista eloisampi ja valoisampi.
Tuorein synkkä uutinen ehti kuitenkin tulla presidentinkin korvaan vähän ennen puheen nauhoitusta. Tieto taas uudesta joukkosurmasta veti kansan mieliä mataliksi. Moni katsoja tai kuulija odotti, että Halonen olisi puheessaankin lausunut tapauksesta jotain. Mitään mainintaa ei kuitenkaan tullut.
Presidentti kommentoi kyllä tapahtumaa lyhyesti nauhoituksen alla. Kun asia kuitenkin järkytti kansakuntaa, olisi muutama sana asiasta ollut paikallaan myös puheessa. Näin siitä huolimatta, että Halonen on joutunut käsittelemään suomalaista väkivaltaa myös kahtena edellisenä vuonna. Harva kansalainen kuitenkaan muistaa vanhoja teemoja.
Kaikkiaan uudenvuoden puhe käsitteli jälleen kerran kirjavaa aihepakettia. Teemoina olivat muun muassa perustuslakiuudistus - jota presidentti toppuutteli - ilmastonmuutos, naisten asema, suomalainen kehitysapu, julkisen sektorin ja yritysten suhde, työttömyys, suomalainen rauhanturvatoiminta, aseriisunta, Itämeri ja EU:n muutokset. Kapeampikin paletti riittäisi. Silloin yksittäistä aihetta voisi käsitellä syvällisemmin.
Sama ongelma on koskenut presidenttien uudenvuoden puheita pitkään. Niissä ilmeisesti varotaan hyppäämästä eduskunnan tai hallituksen tontille ja joudutaan sitten lausumaan isoistakin asioista kovasti pyöristettyjä näkemyksiä.
Yksi selkeä neuvokin Halosen puheesta kyllä löytyi: hänen mukaansa Suomen tulee pitää kiinni tavoitteesta nostaa kehitysapu 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä.
Ja yhden terävän moitteen Halonen heitti jopa taaksepäin. Hänen mukaansa edellisen laman väärin suunnatut säästötoimet johtivat osin korjaamattomiin sosiaalisiin seurauksiin. Totta, mutta turhaa jälkiviisastelua lama-ajan päättäjien politiikasta. Eikä Suomi Esko Ahon hallituksen vuoksi lamaan pudonnut.
paakirjoitus@kaleva.fi