Viestintävirasto kehittää nopeustestiä laajakaistaisia internetliittymiä varten. Yhteyden nopeuden mittaavan internetsivuston pitäisi avautua helmi-maaliskuussa.
"Netistä löytyy kaikenlaisia mittauspalveluita. Ongelma on se, että kun niiden sijaintia ei tiedä, tulokset voivat olla mitä tahansa. Tavoitteemme on, että mittaustulos olisi luotettavampaa tasoa, mutta ei sekään ole täysin virheetön kaikissa olosuhteissa. Jokaiselle palveluntarjoajalle tulee oma mittaussivunsa. Esimerkiksi Soneran asiakkaat mittaavat nopeutta Soneran verkossa olevaa palvelinta vastaan", valottaa viestintäverkkoasiantuntija Antero Saarinen.
Viestintäviraston mittauspalvelun valmistumisen jälkeenkin ongelma on se, että kuluttajan maksaman eli operaattorin vastaaman yhteyden todellista nopeutta tai hitautta ei voi luotettavasti selvittää.
Laajakaistan ja sen kautta tulevan tiedon nopeuteen vaikuttaa usea seikka. Osa nopeudesta kuluu muun kuin varsinaisen tiedon siirtoon. Vaikutusta on myös kotikoneen kunnolla ja puhelinlinjan kunnolla niin ulkona kuin sisätiloissakin. Hitaus voi johtua myös selattavan sivuston sijainnista.
Saarisen mukaan luvattu maksiminopeus koskee vain tilaajalle tulevan, viimeisen johdon nopeutta.
"Jos otetaan Elisan liittymä Helsingissä, viimeiset yhdestä viiteen kilometriä sen nopeus on 512 kilobittiä sekunnissa. Siitä eteenpäin se on enempi tai vähempi jaettua. Jos nopeustestissä saadaan tulokseksi 312, ei voida väittää että se olisi Elisan vika. Se voi olla yhtä hyvin mittauspalvelun tarjoajan oman verkko-operaattorin verkko, joka siellä tahmoo", Saarinen sanoo.
Laajakaistojen markkinointi perustuu kuitenkin pitkälti huippunopeuksiin.
"Se on hankala tilanne. Kuluttajalle pitäisi antaa oikea kuva siitä, mitä markkinoidaan", sanoo lakimies Vesa Vuoti Kuluttajavirastosta. Vuotin mukaan asiakkaalle on kerrottava tarkasti, että kyseessä on teoreettinen maksiminopeus, joka eroaa todellisesta nopeudesta.