Oulu Sonera ilmoitti vastikään nostavansa harvaan asutuilla alueilla langallisen laajakaistan hintoja. Asiakkailleen lähettämässä tiedotteessaan yritys totesi, että langattoman laajakaistan hinnat pysyvät entisellään.
Tieto langattomasta vaihtoehdosta ei kuitenkaan ole aiheuttanut riemunkiljahduksia jokaisessa pirtissä. Esimerkiksi Kiimingin Loukkojärvellä perheineen asuvaa Pertti Kutilaista langattoman yhteyden edullisempi hinta ei lämmitä, sillä verkko ei toimi heidän asuinalueellaan.
"Langatonta 450-yhteyttä on markkinoitu nimenomaan syrjäseutujen yhteytenä, mutta silti rakentaminen on aloitettu maalikyliltä käsin", Kutilainen ihmettelee.
Soneran perusteluina hintojen muuttamiselle ovat lankaverkon korkeat ylläpito- ja asennuskustannukset. Laajakaistaliiketoiminnasta vastaava johtaja Juha-Pekka Weckström totesi, että teknologiamurros on tullut risteyskohtaan, jossa langaton laajakaista muuttuu harvaan asutuilla alueilla asiakkaille edullisimmaksi vaihtoehdoksi hankkia kotiin nettiyhteys.
Kutilaisen puolen megabitin yhteyden hinta nousee miltei 20 euroa kuukaudessa. Hinnan korotus harmittaa, mutta enemmän häntä närkästyttää Soneran asenne. Hänen mukaansa yhteydenotot asiakaspalveluun langattoman laajakaistan saatavuudesta ovat olleet täysin turhia.
Kutilainen ja monet muut maaseudulla asuvat joutuvat jatkossa siis maksamaan hitaista laajakaistayhteyksistä korkeampaa hintaa. Samaan aikaan kaupungeissa tarjotaan yhä nopeampia yhteyksiä yhä halvemmalla.
Liikenneministeriön kansliapäällikkö HarriPursiainen sanoo, että ministeriöllä ei ole mahdollisuuksia hintasäännöstelyyn nykyisen lain puitteissa.
Pursiainen on aikaisemmin ilmaissut huolensa siitä, että pääkaupunkiseudulla myydään kotikäyttöön jopa 120 megabitin palvelua halvemmalla kuin joillain paikoin on saatavissa edes megan yhteys.
Digisiirtymä hyvässä muistissa
Kiimingin Loukkojärvellä tilanne on siinä mielessä hyvä, että Sonera ei ole ilmoittanut lankaverkon purkamisesta. Toisin on monella muulla pikkupaikkakunnalla, kuten esimerkiksi Ylä-Lapissa sijaitsevassa Solojärven kylällä, jossa lankaverkon toiminnan on määrä päättyä helmikuun puolivälissä.
Tällä hetkellä Solojärvellä eivät kännykät kuulu eikä langaton laajakaista toimi. Solojärveläinen matkailuyrittäjä Jan-Eerik Paadar on käärmeissään päätöksestä ja on jättänyt asiasta selvityspyynnön Soneralle. Paadarin mukaan yhtiö ei täytä viestintäministeriön sille asettamia peruspalveluvelvoitteita.
"Tässä on paljon samoja piirteitä kuin digiaikaan siirtymisessä syrjäseuduilla", Paadar toteaa viitaten siihen, että vanhaa teknologiaa ollaan poistamassa, mutta korvaavaa teknologiaa ei ole vielä tarjolla
Harri Pursiaisen korostaa, että Soneran on kyettävä täyttämään sille asetetut yleispalveluvelvoitteet eli tarjoamaan asiakkaille käytössä olevat puhepalvelut ja laajakaistayhteydet siihen saakka, kunnes korvaava langaton ratkaisu on saatavilla. Sonera on ilmoittanut, että 3 500 lankapuhelin palvelut muuttuvat langattomiksi ensi kevään aikana.
"Käsittääkseni kyse on nyt enemmänkin siitä, että viestintää asiakkaiden suuntaan ei ole tehty ihan asianmukaisesti. Uskon, ettei Sonera pure yhtään lankaverkkoa ennen kuin vaihtoehtoinen palvelu toimii", Pursiainen toteaa.
Paadarin usko Soneraan ja Digitaan ei ole yhtä vahva kuin Pursiaisen.
"Näyttää vahvasti siltä, että asiassa mennään perse edellä puuhun. Vanha tekniikka ajetaan ensin alas ja sitten vasta katsotaan, toimiiko uusi."
Paadarin mukaan kyse on alueellisen eriarvoisuuden lisäksi myös turvallisuusriskistä, jonka lankapuhelinverkon purkaminen ja matkapuhelinverkon katvealueet aiheuttavat syrjäseutujen asukkaille.