Laa­ja­kais­taa ve­de­tään syr­jä­seu­duil­le val­tio­val­lan tuella

Laajakaistarakentaminen maaseudun syrjäisille ja vähäväkisille alueille yritetään saada liikkeelle valtion tuella. Hallitus esittää eduskunnalle, että se hyväksyisi asiaa koskevan lakiesityksen.

Laajakaistaa vedetään maaseudun syrjäisille ja vähäväkisille alueille valtion tuella.
Laajakaistaa vedetään maaseudun syrjäisille ja vähäväkisille alueille valtion tuella.
Kuva: Eljas Sallmén

Laajakaistarakentaminen maaseudun syrjäisille ja vähäväkisille alueille yritetään saada liikkeelle valtion tuella. Hallitus esittää eduskunnalle, että se hyväksyisi asiaa koskevan lakiesityksen.

Tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä yli 99 prosenttia vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikoista olisivat enintään kahden kilometrin päässä vähintään 100 megabitin laajakaistasta.

Laajakaistarakentamisen tukeen on varattu budjettikehyksissä rahaa vuoteen 2015 asti yhteensä 66 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle kustannuksia arvioidaan tulevan noin 12,5 miljoonaa euroa.

Laajakaistapalvelun käyttäjä hankkisi yhteyden jatkossakin omalla kustannuksellaan. Kun kaapeli tulisi kuitenkin enintään kahden kilometrin päähän käyttäjän vakituisesta asunnosta tai toimipaikasta, olisi liittymän vetäminen kotiin ainakin halvempaa kuin aiemmin.

Valtion tukitoimet ovat tarpeen, koska monet alan yritykset ovat ilmoittaneet vastedes keskittävänsä palveluntarjontansa taajamiin ja vetäytyvänsä vähitellen haja-asutusalueilta. Palveluja ei siten voida enää tulevaisuudessa taata ilman julkista rahoitusta ja valtion tukitoimia.

Tukea voitaisiin myöntää vain tietyn väestötiheyden alittavalle alueelle rakennettavaan verkkoon. Käytännössä tämä tarkoittaisi alueita, jotka eivät ole kaupallisesti kiinnostavia. Tuen saaja voi olla mikä tahansa vaatimukset täyttävä yritys, yhteisö tai säätiö.

Tukea voidaan siten myöntää esimerkiksi useiden yritysten perustamille osuuskunnille tai kunnille tai kunnan perustamille verkkoyrityksille.

Tuen myöntäminen edellyttäisi, että sen saaja sitoutuu tarjoamaan palveluitaan kymmenen vuoden ajan. Tukibyrokratia olisi kolmivaiheinen: valtioneuvosto jakaisi potin ensin maakunnittain maakunnilta saatujen hankeohjelmien perusteella. Sitten maakuntaliitot seuloisivat hankkeille toteuttajat, ja lopullisen päätöksen tukikelpoisten kustannusten korvaamisesta tekisi Viestintävirasto.

Ilmoita asiavirheestä