Hallitus hyväksyi keskiviikkona iltakoulussaan toimintasuunnitelman, jolla jokaisen suomalaisen ulottuvilla sekä kaikissa yritysten ja julkishallinnon vakinaisissa työpaikoissa on mahdollisuus nopeaan laajakaistayhteyteen vuonna 2015. Lopullinen periaatepäätös käsitellään myöhemmin hallituksessa.
Viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) luonnehtii suunnitelmaa historialliseksi. "Jatkossa valtio takaa kaikille suomalaisille mahdollisuuden saada 100 megabitin laajakaistayhteydet", Lindén sanoo.
Ihan kotiovelle verkko ei tule. Koko maan kattavan valokuituverkon pitää olla saatavilla alle kahden kilometrin etäisyydeltä.
Lindénin mukaan iltakoulun päätös, jonka mukaan valtio ensi kertaa tukee verkon rakentamista, mullistaa monta asiaa: jatkossa esimerkiksi tulkki voi Oulusta auttaa ivalolaista kuulovammaista, robotti voi helpottaa navettatöissä, päätteeltä voi yhä katsella televisiota ja elokuvia, etätyössä voidaan käyttää useaa tietokonetta yhtä aikaa.
Valtion tuki
on välttämätön
Toisin kuin langattomassa yhteydessä, valokaapeliverkossa sekä tuleva että lähtevä yhteys toimivat myös samalla nopeudella.
"Tähän asti vallalla on ollut markkinavetoinen politiikka. Nyt on väistämättä tultu siihen tilanteeseen, että tarvitaan toimenpiteitä, joissa valtiovalta on mukana, jotta suomalainen voi olla halutessaan olla aktiivi tietoyhteiskunnan jäsen ja käyttää paljon nopeuksia vaativia yhteyksiä", Lindén sanoo.
Operaattoreiden näkemyksen mukaan noin 95 prosenttia suomalaisista saadaan markkinavetoisesti laajakaistan piiriin.
"Eteen nousi kysymys siitä, onko tämä tietoyhteiskunta kaikille. Minä ainakaan en voi hyväksyä sitä, että viisi prosenttia eli 120 000 taloutta jätettäisiin ulkopuolelle. Kun lisäksi olemme muuttamassa lisää julkisen sektorin palveluja sähköiseksi ja haemme erityisesti haja-asutusalueilla tehokkuutta ja tuottavuutta käyttämällä hyväksi tieto- ja viestintäteknologiaa, tämä vaatii suurempia laajakaistanopeuksia kaikille", Lindén toteaa.
Hän antoi keväällä kansliapäällikkö Harri Pursiaisen tehtäväksi laatia toimintasuunnitelma tietoyhteiskunnan infran parantamiseksi. Iltakoulu siunasi sen eilen yksimielisesti.
Alueellinen
tasa-arvo turvataan
Tällä hetkellä yli puolella suomalaisista on käytössään yhden megan laajakaistaliittymä. Sen avulla voidaan Lindénin mukaan hoitaa normaalit kodin arkiasiat: sujuvat asiointiyhteydet, digitaalikuvien, musiikin ja videoleikkeiden lataus. "Kun 2010 yhden megan laajakaistaliittymä muuttuu yleispalveluksi, lähes jokainen savu pystyy jonkinlaisen laajakaistan hankkimaan. Tämä ei kuitenkaan jatkossa riitä, vaan nopeuden tasoa on nostettava."
Jo Vanhasen ykköshallitus linjasi tietoyhteiskuntastrategiassaan, että vuonna 2015 kaikilla pitäisi olla saatavilla nopeat yhteydet. Ilman valtion tukea ei Lindénin mukaan olisi mahdollista saada alueellisesti tasa-arvoa. "Nyt tämän toteutus on konkretisoitu", Lindén toteaa.
Seuraavaksi maakunnat ja kunnat arvioivat kysynnän kehityksen ja televerkoston kehittämistarpeet sekä laativat suunnitelmat tavoitetason saavuttamiseksi ja sekä kilpailuttavat rakentamistyön siltä osin kun verkko ei toteudu kaupallisesti.
"Lähtökohta on se, että tämä on operaattoreiden, maakuntien, kuntien ja valtion yhteishanke. Vain varmuuden vuoksi verkkoa ei tehdä", Lindén sanoo.