Suomalaisista kotitalouksista 45 prosentilla on kotonaan käytössä internetyhteys ja 42 prosentilla kaapeli-tv tai satelliittiantenni. Alueelliset erot internetyhteyksien käyttömahdollisuuksissa ovat pienemmät kuin satelliittivälitteisten tv-ohjelmien katselussa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maakunnittaisesta kuluttajabarometrista.
Internetyhteyksiä oli suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla, joissa niitä oli yli puolella kotitalouksista. Vähiten yhteyksiä oli Lapissa ja Kymenlaaksossa, 30 prosentilla kotitalouksista. Internetyhteyksistä joka kolmas oli nopea laajakaistayhteys.
Eniten laajakaistayhteyksiä oli talouksista Uudellamaalla, 25 prosentilla, ja vähiten Kainuussa, 3 prosentilla. Pohjois-Pohjanmaalla laajakaistayhteyksiä oli toki 16 prosentissa talouksista.
Väestöryhmistä eniten internetyhteyksiä oli ylemmillä toimihenkilöillä ja yrittäjillä, vähiten yksin asuvilla 55-74-vuotiailla ja eläkeläistalouksilla. Eniten laajakaistayhteyksiä oli käytössään opiskelijoiden ja ylempien toimihenkilöiden talouksilla, vähiten eläkeläisillä ja maatalousyrittäjillä.
Satelliittivälitteisten tv-ohjelmien katselumahdollisuuksia oli eniten Pohjanmaan maakunnassa, 65 prosentilla talouksista. Vähiten niitä oli Kainuussa, 20 prosentilla kotitalouksista. Väestöryhmistä eniten satelliittiyhteyksiä oli ylemmillä toimihenkilöillä, 53 prosentilla, ja vähiten maatalousyrittäjillä, 7 prosentilla.
Televisio-ohjelmien katselemiseen on tarjolla uutta tekniikkaa, joka kiinnostaa myös kotitalouksia. Laajakuvatelevisio on nykyisin joka viidennessä taloudessa.
Alueellisesti sen yleisyydessä ei ole kovin suuria eroja. Väestöryhmistä laajakuvatelevision omistavat muita harvemmin maatalousyrittäjät, eläkeläiset ja työttömät.
Pohjois-Pohjanmaalla kuluttajilla on kaapeli-tv tai satelliittiantenni käytössään hitusen harvemmin kuin maassa keskimäärin. Myöskään laajakuvatelevisioita eivät ole yhtä suosittuja kuin keskimäärin. Tietokoneita on Pohjois-Pohjanmaalla 62 prosentissa talouksista eli hieman enemmän kuin keskimäärin, internetyhteyksiä saman verran ja laajakaistayhteyksiä hieman enemmän kuin maassa keskimäärin.
Kuluttajat vieläkin luottavaisia
Kuluttajien odotukset taloutensa kehityksestä ovat pitkään olleet myönteisiä. Kuusi taloutta kymmenestä arvioi vuoden 2003 kolmannella neljänneksellä taloutensa olevan vuoden kuluttua ennallaan. Kolme kymmenestä uskoi sen paranevan ja yksi kymmenestä huononevan.
Eläkeläiset ja maatalousyrittäjät arvioivat taloutensa olevan suunnilleen ennallaan, muut väestöryhmät paranevan. Optimistisimpia olivat opiskelijat ja työttömät.
Eri alueista luottamusta oli eniten Etelä-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla, vähiten Varsinais-Suomessa ja Lapissa. Väestöryhmistä eniten luottamusta oli ylempien toimihenkilöiden talouksilla. Lapsiperheet olivat selvästi luottavampia kuin usean aikuisen taloudet tai yksin asuvat. Eläkeläisten ja työttömien talousluottamus oli muita pienempi ja oli hieman miinuksella.
Väestöryhmistä luottavaisimpia olivat alle 15-24-vuotiaat ja opiskelijat. Sosioekonomisista ryhmistä pessimistisimpiä olivat maatalousyrittäjät. Maakunnista Kainuun ja Varsinais-Suomen kuluttajat arvioivat talouden hieman heikkenevän. Muut maakunnat arvelivat talouden paranevan.
Vuoden 2003 kolmannella neljänneksellä työttömyyden kasvua ennusti joka toinen, ennallaan pysymistä joka kolmas ja vähenemistä vajaa viidennes vastaajista.
Väestöryhmistä 15-24-vuotiaat ja opiskelijat uskoivat työttömyyden pysyvän ennallaan. Muut väestöryhmät arvelivat työttömyyden kasvavan. Pessimistisimpiä olivat eläkeläiset .