Hallituksen periaatepäätös nopean laajakaistaverkon rakentamisesta maan joka kolkkaan otetaan vastaan Pohjois-Suomessa varovaisen innostuneesti. Lapista tosin jo ilmoitettiin, ettei kunnilla ole varaa moiseen.
Tavoitetta pidetään kovana. Vaikka sata megabittiä sekunnissa välittävä verkko onkin kerrottu rakennettavan julkisin varoin, saa syrjäseudun asukas jatkossakin pulittaa laadukkaasta internetyhteydestään jopa tuhansia euroja.
Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikön Harri Pursiaisen tekemän Laajakaista kaikkien ulottuville -selvityksen mukaan vuonna 2015 satamegainen yhteys olisi enintään kahden kilometrin päässä 95 prosentilla suomalaisista. Julkisella tuella saatavuus nostettaisiin 99 prosenttiin.
Julkinen tuki ei kuitenkaan tuo kuitua pirttiin saakka. Selvityksessä verrataan nettiliittymää sähköliittymään tai pihatiehen, jonka jokainen rakentaa omalla kustannuksellaan.
Haja-asutusalueille jo toteutettujen kuituyhteyksien keskimääräinen hinta on ollut 2 000-3 000 euroa. Sähköliittymästä joutuu syrjässä maksamaan jopa yli kymppitonnin. Selvityksen mukaan laajakaistan hinnoittelu voisi muistuttaa sähköliittymän hinnoittelua.
Kuluista vähennystä
Helpotusta syrjäperän nettisurfaajan laskuun tuo kotitalousvähennyksen laajentaminen. Vuoden 2009 talousarvioesityksen mukaan vähennyksen saisi myös tieto- ja viestintätekniikan laitteiden, ohjelmistojen, tietoturvan ja tietoliikenneyhteyksien asennus-, kunnossapito- ja opastustyön laskuista.
Projektipäällikkö Paula Karppinen Kainuun Liitosta on hyvillään siitä, että tehokas tiedonsiirto on lopultakin hyväksytty Suomessakin kaikille kuuluvaksi yleispalveluksi. Asiasta jahkailtaessa moni maa ajoikin Suomesta ohi.
"Onhan tämä iso harppaus. Nyt on kaikilla tasoilla pidettävä huolta, että tavoite toteutuu. Jospa siten esimerkiksi etätyö ja etäterveydenhuolto saisi vauhtia. Nyt moni hanke on kompastellut nimenomaan huonoihin tiedonsiirtoyhteyksiin", Karppinen tähdentää.
Maaseudulla laajakaistan saannin mahdollisuudet ovat viime aikoina jopa huonontuneet kiinteiden puhelinlinjojen purkamisen myötä. Langatonta laajakaistaa ei esimerkiksi Kainuussa ole vieläkään saatu kattavaksi, eikä langattoman verkon nopeuteen ja toimintaan olla täysin tyytyväisiä. "Käytännössä Kainuun maaseudulla ei ole saatavilla nopeita nettiyhteyksiä. Maakunnan on nyt tartuttava tähän tilaisuuteen, jotta asiaan saadaan korjaus", Karppinen tähdentää.
Tiedotus tärkeää
Karppisen mukaan on oleellista, että laajakaistaan liittymisen mahdollisuuksista tiedotetaan riittävästi ja oikein. Ruotsissa laajakaistan yleistymisen esteenä on osaltaan ollut tiedon puute.
Ohjelmapäällikkö Mikko Väisänen Pohjois-Pohjanmaan liitosta pitää hallituksen sadan megan tavoitetta vahvana avauksena ja kovana tavoitteena.
"Aikaa on kuitenkin vielä, ja tekniikan kehitys on nopeaa. Uutta malliahan tässä rakennetaan, mutta kyllä tilaajallekin jää edelleen maksettavaa."
Väisänen ei vielä uskalla edes arvailla, mitä tavoitteeseen pääsy maksaa kunnille ja maakunnalle. "Pohjois-Pohjanmaalla laajakaistan peitto on lähes 98 prosenttia. Lähinnä Oulunkaaren ja Koillismaan alueilla on kyläkulmia, jonne laajakaistan saanti on vaikeaa."