RKP:n puheenjohtaja Jan-Erik Enestam hautaisi keskitetyn tupon. Myös Akava suosittelee pelkää raamiratkaisua, jolloin loppu jäisi liittojen sovittavaksi. Laajan tupon suosio laskee.
Akateemisten keskusjärjestö Akava tarjoaa jälleen, hyvissä ajoin ennen työehtosopimusten päättymistä, keskitetyn tulopoliittisen ratkaisun pohjaksi pottimallia. Akavan mallissa työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopisivat vain palkankorotusten kustannusraamin. Liitot neuvottelisivat palkankorotusten käytännön suuntaamisen. Malli antaisi usein kaivattuja joustoja tuloneuvotteluihin.
Keskitetylle ratkaisulle jo tänä keväänä kannatuksensa ilmaisseet SAK ja STTK ovat aiemmilla kierroksilla torjuneet Akavan silloinkin esittämän pottimallin. Työnantajapuolen kannat tuloratkaisumalliin eivät ole vielä täsmentyneet. Joka tapauksessa seuraavien tuloneuvottelujen lämmittely on alkanut.
Yhteiskunnassa alkaa jarruttelijoiden sinnikkyydestä huolimatta kuulua yhä enemmän arvioita, että laajan keskitetyn tuloratkaisun aika on ohi. Ympäristöministeri, puoluekokoukseen valmistautuva RKP:n puheenjohtaja Jan-Erik Enestam suosittaa tämän päivän Kalevassa järjestelmää, jossa osa palkasta olisi kiinteä ja loppuosa kehittyisi yrityksen tuloksen mukaan.
Melkein kaikissa yrityksissä on aivan omia sopimisen tarpeita. Kaikkia niitä on paitsi mahdotonta myös tarpeetonta ennakoida keskusjärjestöjen johtajien neuvottelupöydässä. Lisäksi useilla aloilla on huomattu säännönmukaisesti, että keskitetty ratkaisu ei palvele niitä kaikilta osin.
Siitä juontaa korkeasti koulutettujen Akavan into karsia tuposta liiat rönsyt. Lisäksi pottimalli pitäisi Akavan puheenjohtajan Risto Piekan arvion mukaan kaikki työnantajalohkot ja henkilöstöryhmät samalla viivalla. SAK ja STTK eivät ilmeisesti luota samalla tavalla kuin Akava omien liittojensa kykyyn huolehtia alojensa erityistarpeista, jos vain korotusraami olisi neuvottelujen pohjana.
Akava vakuuttaa valmistautuvansa silti myös liittokohtaisiin neuvotteluihin. Moni akavalainen järjestö on nyreissään siitä, että koulutetut osaajat kokivat viime ratkaisuissa saaneensa käteen pienemmän osuuden kuin naapurikeskusjärjestöjen jäsenet. Opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja Erkki Kangasniemi arvelee sentään, että meneillään olevalla sopimuskaudella päästään eroon negatiivisesta palkkakehityksestä.
Korotusvara ei koskaan ole niin suuri kuin palkansaajapuoli haluaisi. Euroalueeseen kuuluvassa Suomessa ei voi enää tehdä näennäistä korotusvaraa lisääviä valuuttakurssitemppuja. Devalvaatiot ja niiden pohjustaminen palkkojen ja hintojen nousukierteellä toivat talouteen haitallista levottomuutta.
Enestamin esittämä, yrityksen tuloksesta riippuva korotusvara tarjoaisi uusia mahdollisuuksia. Niin tekisi myös hänen työaikamallinsa, esimerkiksi kolme päivää työtä ja kolme vapaata. Ehdotus on kiinnostava, mutta varmasti monille tahoille liian vallankumouksellinen.
Suomessa on, onneksi tai onnettomuudeksi, käytettävissä myös veroporkkana tulosovun edistämiseksi. Akava on oikeassa patistaessaan hallitusta keventämään palkansaajien verotusta saman verran kaikissa tuloluokissa ensi vuoden alusta. Taulukot ovat joissakin tuloluokissa vääristyneen ankaria.
Hallituksen ajatukset kulkevat yksiin Akavan kanssa, kun järjestö jättäisi osan veronalennusvarasta optioksi tulopoliittisiin neuvotteluihin. Hallitus ei ole hirvinnyt katkaista tuloneuvottelujen ja veronkevennysten yhteyttä.