Taivalkoski Viime vuoden niukkojen vesisateiden seurauksena pohjavesivarastot ovat talven mittaan paikoin ehtyneet, mutta isoja esiintymiä kuivuus ei ole juurikaan koetellut.
Suomen ympäristökeskuksessa arvioidaan, että suuren pohjavesimuodostuman poikkeama normaalista saattaa jäädä vain muutamaan senttiin, kun samalla seudulla olevassa pienessä esiintymässä ero saattaa lähennellä nyt metriäkin.
"Tarvittaisiin useampia kuivia vuosia peräkkäin, ennen kuin suurten vesilaitosten piirissä olevien esiintymien pinta alkaisi vajota merkitsevästi", hydrologi Juhani Gustafsson arvioi.
Kuivista ajoista ei ole koitunut vähäisintäkään huolta esimerkiksi Taivalkosken kunnan vedenottamoille, jotka imevät vetensä Taivalvaaran-Repovaaran 25 neliökilometrin laajuisesta, harjujaksossa olevasta pohjavesialueesta.
Maanrakennusmestari Kari Siikaluoma kertoo, että vesitilanteen vakaus näkyy selvästi vedenottamoiden vieressä sijaitsevan Kylmäperän lähteikön tuottoisuudessa.
Lähteikkö puskee kristallinkirkasta vettä pintaan tavanomaiseen tapaan, vaikka toiminnassa olevat kaksi ottamoa verottavat samaa esiintymää vuorokaudessa noin 500:n kuution verran taajamassa asuvien tarpeisiin.
Tuottoisuus Suomen huippua
"Vedenoton jälkeen lähteestä purkautuu vettä Iijokeen laskevaan puroon suunnilleen sata litraa sekunnissa. Ohivirtaama riittäisi periaatteessa vaikka 40 000 asukkaan kokoluokkaa olevan kaupungin vesihuoltoon." Siikaluoma sanoo.
Hän kävi keskiviikkona toteamassa vesitilanteen lähteiköstä lähtevän puron kolmiopadolta, jossa virtaama voidaan tarkistaa yksinkertaisen laskentakaavan avulla.
Vain kolmen kilometrin päässä kirkonkylän keskustasta sijaitseva Kylmäperän lähteikkö on itse asiassa niin tuottoisa, että vastaavanlaista saa valtakunnasta hakea.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella se on hydrologi Mikko Jaakon mukaan ylivoimaisesti tuottoisin, eikä tuottoisampaa ilmeisesti löydy kuin Lapin perukoilta.
"Systemaattista lähdeselvitystä ei ole tehty, mutta muistaakseni vain Utsjoen Sulaojan lähde on todettu Kylmäperää paremmaksi", Jaako arvelee.
Sulaojalle suunnitellaan kaupallista vedenottoa, mutta Kylmäperään hankkeita ei ole vireillä.
"Keskustelua asiasta on kyllä ollut vuosien varrella paljonkin, mutta toistaiseksi puheet eivät ole jalostuneet yritystoiminnaksi", Siikaluoma kertoo.
Kylmäperän kolmen hehtaarin laajuinen lähteikköalue kuuluu soidensuojeluohjelmaan. Kohde on erikoislaatuisuutensa ja lähdelajistonsa vuoksi mukana myös Natura-ehdotuksessa.
Lisäksi paikka on suojeltu rakennuslain nojalla ja erikseen vielä Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksellä 16 hehtaarin alalta.
Siikaluoman mielestä lähteen mahdollinen hyödyntäminen voitaisiin toteuttaa niin, että suojellulle alueelle ei tarvitsisi mennä. Lähteikön vedet virtaavat Iijokeen lähes kilometrin pituisena Kylmäojana, jonka alajuoksulta talteenotto voisi tapahtua.
Kaupallista tarjontaa piisaa
Mikko Jaakon mukaan ympäristökeskuksen alueella sijaitsevia lähteitä ei hyödynnetä tällä hetkellä kaupallisesti. Oulun Viinivaarassa sen suuntaisia aikeita on ollut, mutta toistaiseksi toiminta ei ole alkanut.
"Ala vaikuttaa olevan kovasti kilpailtu. Markettien hyllyiltähän löytyy nytkin enemmän kuin puolen tusinan kotimaisen pullottajan tuotteita, ja ulkomaiset vedet siihen vielä päälle. Aika suurimittakaavaista alkavan tuotannon pitäisi olla, jos nykymarkkinoilla mielisi menestyä", Jaako pohtii.
Maaperän uumenista puskeutuvaa lähdevettä ei periaatteessa omista kukaan, joten maanomistajakaan ei yleensä voi estää sen käyttöä.
"Vesioikeus luvan voi antaa, jos lupaedellytykset muutoin täyttyvät. Mutta koska vedenottamisesta aiheutuu maanomistajalle haittaa esimerkiksi aidattavan ottamoalueen vuoksi, tämä on oikeutettu saamaan siitä korvausta", Jaako sanoo.