Salaperäinen viides tiernapoika Kyyppä tipahti tähtipoikaperinteesta jossakin vaiheessa historian sammioihin. Mutta kummajaiseksi leimattu hahmo ei painunut lopulliseen unohduksiin. Kyyppä löytyy yhä yllättäviltäkin tahoilta - ja tietysti Kansanrunousarkistosta.
Kirjailija Samuli Paulaharju on nähnyt "livenä" vuosisadan alun tiernapoikaesityksiä, joissa mukana on ollut Kyyppä.
Paulaharju on teoksessaan Kuva sieltä toinen täältä kautta Suur-Suomen (1944) kertonut tarkoin oululaisesta tiernapoikaperinteestä.
"Joskus on vielä viidentenä, joukon jatkona, pikkuruinen kyssäselkäinen vikkelä nallikka Kyppä Kiinanmaalta. Kiinanmaan Kypän ominaisuutena on takin alle työnnetystä tyynystä selkään laitettu kyppä."
Kypän rooli oli Paulaharjun mukaan minimaalinen. Hän kuvailee pikku-ukkoa seuraavalla tavalla:
"Mutta Kyppä Kiinaanmaalta astuu muiden poistuttua esiin ja pyytelee pikku lantteja omaan pussiinsa."
Onkohan Kyyppä kärvötellyt pöydän takana piilossa koko esityksen ajan? Täytyikö raasun juosta säälilantit kerättyään muut kiinni seuraavaan taloon?
Kyyppä YK-joukoissa
Onpa Kyyppä vieraillut myös sotajoukoissa. Anja Kauranen (nyk. Snellman) kuvailee kirjassaan Arabian Lauri (1997) Kyyppää, joka on päässyt YK-joukkojen mukana sodan runtelemaan Jugoslaviaan saakka.
Kauranen kuvailee, kuinka mustaviittainen hahmo ojentelee kaulaansa ja aukoo suutaan, heiluttaa ryhmykeppiään ja lyö kämmeniä reisiinsä samalla nauraa hohottaen.
"Miksi niitä on viisi?" kirjassa ihmetellään ja vastaus kuuluu: "Ettekö ole koskaan kuulleet Kaanaanmaan Kyypästä?"
Kertomus jatkuu: "Mustaviittainen kohotti kasvojaan kaapunsa alta ja irvisti, huitoi kepillään sumuista ilmaa, hypähti tähteään pyörittävän Mänkin viereen ja alkoi laulaa muiden mukana. Tämä kyssäselkäinen rahankerjuri on kyllä ollut mukana vanhoissa versioissa, mutta sittemmin kummajaisena karsittu."
Kauranen nimeää tyypin kirjassaan Kaanaanmaan Kyypäksi.
Alun perin viisihenkinen
Kansanrunousarkistosta löytyvä materiaali tukee myös viisihenkistä tähtipoikaseuruetta kyttyräselkineen. Alkulaulussaan Savonlinnan "seernapojat" kerskuvat: Mepä viisi viisast´ miestä/Tämän seernan rakensim´/Jumalalle kunniaksi/sekä ihmisten iloks´.
Laulu todistaa ainakin itäsuomalaisia tähtipoikia olleen viisi. Heidän joukossaan oli kyttyräselkäinen oliokin, tällä kertaa Muriaani. Näytöksen lopussa Herodes "kuittaa" Muriaanille, joka vastaa savolaisella aksentilla.
"Mistäs on hartees ryttyseks tullut?"
"Akka avantoon putosj, mie mänin auttamaa, niskat nyrskäht, takapuolj tyrskäht."
Kyttyräselkä näyttäisi kuuluvan muodossa tai toisessa tähtipoikien joukkoon. "Tyynyn" on aikojen saatossa saanut Juudas, Muriaanein kuningas tai Kyyppä.