Oulu Pitäisi tavata Kansaneläkelaitoksen Oulun vakuutuspiirin pomoja, mutta haastattelu on tyssätä heti alkuunsa. Infotiskissä ei näy ristin sielua, jono kasvaa eikä kulunvalvonnan ohi tietenkään pääse.
Elokuun alku on tuonut asiakastulvan Kelan toimistoon Sepänkadulle: muun muassa opintotukia haetaan juuri nyt. Aulassa istuu runsaat viisikymmentä ihmistä. Tuoleja riittää sentään kaikille, mutta juttusille pääsyä saa odottaa.
Kelan asiakastilat remontoitiin kolmisen vuotta sitten. Ratkaisua on kiitelty, sillä nykyään asiansa saa selittää lasikopin rauhassa. Etuuksien hakija joutuu antamaan itsestään sellaisia taloudellisia ja terveydellisiä tietoja, jotka luokitellaan hyvin salaisiksi.
Tietoja ei Kelasta luovuteta edes hakijoiden puolisoille, mutta useissa Kelan toimistoissa viereisen tiskin asiakas saa ne vaivatta korviinsa.
Ongelmallisempaa kuin aulan ruuhka lienee kuitenkin se, että toimiston puolella kärsitään tilanahtaudesta. Kela muutti nykyisiin toimitiloihinsa huhtikuussa 1990.
Sittemmin toiminta on laajentunut, tila ei. Alussa työntekijöitä oli 80, nyt samoihin tiloihin on ängetty 120.
Salassapito
kärsii
Nelikerroksisen talon ensimmäinen ja ylin kerros ovat Kelan käytössä.
Toisessa kerroksessa on ulkopuolinen vuokralainen. Kolmannessa majailee Kelan aluekeskus, joka hallinnoi koko Pohjois-Suomea.
"Ihan sylikkäin ei istuta, mutta melkein", luonnehtii vakuutuspiirin johtaja Eero Virkkunen.
Ketään ei tietenkään ole laitettu työskentelemään siivouskomeroon tai varastoon.
Kaikissa työpisteissä ei kuitenkaan asiakaspalvelua voi hoitaa, sillä salassapito kärsii.
Varsinkin eläkkeen ja kuntoutuksen hakijat tarvitsevat tilan rauhallista haastattelua varten.
Erityistilanteissa haastattelut on tavattu hoitaa toimiston puolella. Yksityisiä asioita ei ole tarkoitettu muille asiakkaille, ei edes toisille virkailijoille.
Ilmastointi äärimmillään
JohtajaEero Virkkusen huone on kerroksen ylivoimaisesti väljin. Siellä mahtuu pitämään jopa viiden hengen kokousta.
Johtaja joutui evakkoon viereisestä kopista, johon mahtuu juuri ja juuri kolme toimihenkilöä.
"Ilmastointia ei ole taidettu suunnitella kolmelle", epäilee huoneessa nyt työskentelevä Liisa Norkola.
Iltapäivästä koko toimistossa on tunkkaista. Lisäksi kivitalo on varastoinut helteen seiniinsä.
Norkolan mukaan ahtaudessa oppii sulkemaan korvat muiden jutuilta. "On kiva, ettei muilla ole erityisen kova ääni. Hirveämpää silloin oli, kun tässä ei ollut edes sermejä."
Opintotukikeskus Jyväskylässä käsittelee kaikkien ammattikorkeakouluissa opiskelevien opintotukihakemukset. Kelassa on keskusteltu siitä, pitäisikö sen toimintoja hajauttaa alueelle edelleen. Täsmällisiä ehdotuksia asiasta ei toistaiseksi ole.
Opintotukikeskuksen pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen arvioi, että hajauttaminen vaatisi esimerkiksi Oulun tapauksessa paria kolmea toimihenkilöä lisää.
Oulun Kelassa tehdään jo nyt töitä hieman enemmän kuin normien mukaan pitäisi. Lisäväelle olisi tarvetta, varsinkin jos seudulle muutetaan vastedeskin yhtä runsaasti. Mutta mihin uudet työntekijät mahtuisivat?
"Kyllähän me otamme ja hoidamme uudet tehtävät, jos niitä tulee", sanoo johtaja Virkkunen.
"Mutta emme missään nimessä ole hamuamassa niitä", lisää apulaisjohtaja Pentti Eteläinen.
Oulun Kela on opintotukiasioissa Suomen vilkkain paikallisyksikkö. Kaikkiaan 2 500 asiakasta ottaa päivittäin yhteyttä Kelaan kirjeitse, sähköpostitse, puhelimitse tai käymällä paikan päällä. Vakuutuspiirin kymmenen kunnan väestöpohja on noin 190 000.