Vain kyynärpään kunto kaihertaa keihäänheittäjä Tero Pitkämäen mieltä ennen perjantaina karsinnalla alkavaa EM-kisataistoa. Karsinnassa käsi kestää, mutta toinen asia on, miten se kestää, jos edessä on finaali heti lauantaina.
"Se on pieni kysymysmerkki. En tiedä, miten se reagoi", Pitkämäki sanoo.
Kyynärpää turposi ja kipeytyi heinäkuun alussa Pihtiputaan keihäskarnevaalien jälkeen. Sitä on hoidettu sittemmin tulehduskipulääkkeillä ja kylmällä. Se on kestänyt heittämistä ja kesti myös puolentoista viikon rajun harjoitusjakson, jolla Pitkämäki viimeisteli EM-kuntonsa.
"Pariisin kilpailun jälkeen päätettiin ottaa riski ja tehtiin valmentajan kanssa yhdessä aika kova harjoitusohjelma ja haettiin sitä kautta heittoon rajuutta ja räjähtävyyttä", Pitkämäki sanoo.
Puolentoista viikon kovaan jaksoon sisältyi kaksi heittoharjoitusta. Niiden jälkeen Pitkämäen käsi oli kipeä, mutta heittäjä oli kaikkiaan tyytyväinen harjoitusrupeaman antiin.
"Se riski kannatti ottaa. Viimeisen heittoharjoituksen tuntuma oli sama kuin ennen Kuortaneen kisaa, jossa heitin kauden parhaani 86,92."
Pitkämäki: Thorkildsen suosikki
Pitkämäki lähtee takkuisen kesän jälkeen EM-kisaan haastajana. Ainoana heittäjänä tällä kaudella 90 metrin rajan rikkonut Andreas Thorkildsen on etukäteen kisan suvereeni suosikki.
"Hän on vaikea voitettava tässäkin kilpailussa", Pitkämäki sanoo norjalaisesta multimestarista.
Neljä vuotta sitten Göteborgin EM-areenalla karsintaraja oli 81 metriä, kuten Barcelonassa. Tuolloin EM-hopeamitalistiksi päätynyt Pitkämäki selvitti karsinnan heittämällä ensimmäisellään 83,78. Vastaavan tempun toistaminen Barcelonassa oli helpotus Pitkämäen kyynärpäälle.
"Jos 80 metriä heittää, sillä varmaan pääsee jatkoon. Ekalla heitolla yritetään karsinta selvittää."
Kesän tekniikka- ja kyynärpääongelmista huolimatta Pitkämäki hakee Barcelonasta mitalia, silläkin riskillä, että kyynärpää kipeytyisi ja saattaisi haitata Timanttiliigan kisoihin osallistumista syyskesästä.
"Tänne ei ole tultu säästelemään", Pitkämäki vakuuttaa.
Wirkkala: 81 metriä ei ole mikään vitsi
Teemu Wirkkala on viimeisen kuukauden viritellyt heittoaan samoihin uomiin, jolla Kuortaneella juhannuksena syntyi kesän paras tulos 86,53. Sittemmin Wirkkala on heittänyt vain Pihtiputaan karnevaaleilla 82,47 ja Pariisissa Timanttiliigan kilpailussa 83,77.
Wirkkalan mukaan kyse on ajoitusongelmasta, jonka takia voimat karkaavat väärään suuntaan heiton lopussa.
"Rintamalinja aukeaa liiaksi lopussa", Wirkkala sanoo.
Pariisin kisaa edeltäneen harjoitustauon aikana Wirkkala sai tekniikkaa nytkähtämään oikeaan suuntaan. Pariisin kisassa hän ajoi sitä sisään kilpailutilanteessa hyvällä menestyksellä.
"Siinä kilpailussa ei ollut kaikki lasissa. Haettiin heittoa ajatuksen kanssa, ja vasta lopussa koetettiin lisätä vauhtia."
EM-karsinnassa Wirkkala ei enää varioi vauhtia.
"Karsinta olisi kaiken järkevintä selvittää ekalla heitolla. Ei siinä auta säästellä", Pekingin olympiakisojen viitonen muistuttaa.
"81 metriä ei ole mikään vitsi."
Haatainen nauttii paluustaan parrasvaloihin
Harri Haatainen nautti täysin siemauksin paluustaan yleisurheilun arvokisajoukkueeseen. "Kotoisalta tuntuu. Hyvä fiilis", Haatainen myhäili keihäsmiesten mediatentissä Barcelonan EM-kisoissa.
Edellisen kerran Haatainen, 32, vieraili vastaavassa tilaisuudessa kahdeksan vuotta sitten Münchenin EM-kisoissa. Noista kisoista hänellä on muistona yhdeksäs sija sekä verinen paita ja sukka. Niitä Haatainen pitää muistuttamassa uran kauheimmasta kisasta.
"Heittokäden sormesta repesi siinä kilpailussa pala", Haatainen muistelee.
Münchenin päivistä moni asia on muuttunut. Nuorten ME-miehestä, lajin suurlupauksesta ja iltapäivälehtien kiiltokuvapojasta on tullut erityisluokanopettaja, joka työskentelee Turun Katariinan koulussa. Vapaa-ajat täyttää yhä keihäänheitto.
"En voisi enää ajatella ryhtyväni ammattiurheilijaksi. Yksi harjoitus päivässä riittää", Haatainen kehuu opettajan työn rytmittämää eloaan.
Selkäleikkaus katkaisi lennon
Haatainen tietää mistä puhuu. Hän kävi vuonna 2003 läpi selkäleikkauksen, jolla korjattiin murtuma lannerangassa. Sittemmin hän on joutunut miettimään tarkkaan, miten kannattaa harjoitella, että pystyy jatkamaan uraa.
"Näin jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt pitää koko vuosi vapaata keihäänheitosta sen selkäleikkauksen jälkeen", Haatainen muistelee.
Ura jatkui leikkauksen jälkeen konkarivalmentaja Leo Pusan hoteissa, mutta tulokset pysyivät vaisuina monta vuotta. 80 metrin tasoon sinnikäs heittäjä palasi kaudella 2007 ja on sittemmin pysynyt siellä.
Kuluvan kesän keihäskarnevaalilla Ari Weckströmin johdolla nykyisin harjoitteleva Haatainen kiskaisi 84,53 ja vei voiton. Tulos oli hänen parhaansa sitten vuoden 2001, jolloin hän heitti ennätyksensä 86,63. Kisan voitto toi paikan EM-joukkueessa.
"Pihtiputaan heitossa henkinen lataus oli todella kova. Jos keihäs olisi lähtenyt parempaan kulmaan, se olisi voinut mennä pidemmälle", Haatainen muistaa.
Kahdessa viimeisessä kilpailussaan ennen EM-kisoja Haatainen kokeili kahta kisaa kolmen päivän sisään arvokisaharjoituksena. Hän heitti Lappeenrannassa 77,34 ja Lapinlahdella 81,26.
"Lappeenrantaan oli vaikea löytää oikeaa fiilistä, mutta Lapinlahdella kulki hyvin", Haatainen sanoo.
Oma ennätys haaveena
Kokeneen heittäjän seuraava haaste on perjantainen EM-karsinta, jossa karsintaraja on 81 metriä. Hän odottaa kisaa luottavaisena. "Oli hyvä tatsi", Haatainen arvioi viimeisten heittoharjoitusten tuntumaa.
Kävi EM-kisoissa miten vaan, Haataisen ura jatkuu, sillä tavoiteltavaa riittää.
"Uskon, että heitän vielä ennätykseni", Haatainen sanoo.