Kyt­ty­rä­sel­kä­lo­hi nousee Tenoon

Tenon vesistölle vieraita kyttyräselkälohia on saatu pohjoisesta lohijoesta edellisvuosia runsaammin.

Helppo tunnistaa. Kyttyräselkälohen paras tunnusmerkki on nimensäkin mukaisesti kyttyrä, joka Suomen vesissä tavallisemmalta lohelta puuttuu.
Helppo tunnistaa. Kyttyräselkälohen paras tunnusmerkki on nimensäkin mukaisesti kyttyrä, joka Suomen vesissä tavallisemmalta lohelta puuttuu.
Kuva: Jouni Knihtilä/Arkisto

Tenon vesistölle vieraita kyttyräselkälohia on saatu pohjoisesta lohijoesta edellisvuosia runsaammin. Tyynenmerenlohiin kuuluva kyttyrälohi on tarttunut kalastajien pyydyksiin ainakin Yläkönkäällä ja Levajoen suulla. Myös muualta Tenolta on kuulunut viestejä oudosta saaliskalasta.

Tutkija Eero Niemelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) Tenon tutkimusasemalta kertoo, että kyttyräselkälohta saadaan Tenolta joka kesä, mutta nyt siitä on havaintoja enemmän kuin viime vuosina.

"Vieraasta lohilajista ei kuitenkaan ole ollut suurempaa haittaa Tenon tai Näätämöjoen luontaiselle lohikannalle. Tyynenmerenlohta on kulkeutunut näihin jokiin 1970-luvun alusta lähtien, mutta ainakaan vielä ole tietoja virusperäisistä kalasairauksista, jotka aina ovat mahdollisia vieraan lajin siirtoistutusten myötä", hän kertoo.

Tenon vieraslohet ovat peräisin Kuolan niemimaan lohijoista, joihin neuvostoliittolaiset istuttivat kahta Tyynen valtameren puolelta kotoisin olevaa lohilajia. Näitä kyttyräselkälohta ja koiralohta tiedetään istutetun ainakin Kolvitsajokeen. Meillä lajit tunnetaan yleisnimellä tyynenmerenlohi tai ryssänlohi.



Kudun jälkeen
lohi kuolee


Venäläisten tarkoituksena oli lisätä nopeakasvuisilla lajeilla lohen lihantuotantoa.

"Tyynenmerenlohet laskeutuvat kutujoesta mereen noin neljän sentin pituisina poikasina, mutta jo kahden merivuoden jälkeen ne saattavat painaa 3,5 kiloa", Niemelä kertoo.

Tyynenmerenlohen elinkierto poikkeaa oleellisesti Atlantin lohen elinkierrosta, sillä heti kudun jälkeen kala kuolee.

Erikoinen piirre lajilla on myös se, että poikaset vaeltavat mereen pian kuoriutumisen jälkeen. Jokiaika jää niillä noin kahdeksi kuukaudeksi, joten ainakaan poikasvaiheessa laji ei kilpaile Tenon luonnonlohen kanssa.

"Sen sijaan Tenon pienissä latvajoissa saattaisi tulla kutupaikoista kilpailua tittien kanssa, mikäli tyynenmerenlohta nousisi jokeen suuria määriä. Suurimittaisessa vieraslohen nousussa saattaisi syntyä myös esteettinen haitta, sillä kuolleita kaloja saattaisi löytyä joesta runsaasti", Niemelä sanoo.



Kyttyräselkälohi ei kelpaa ruoaksi


Tyynenmerenlohen nousu ajoittuu heinäkuun jälkipuolelle ja elokuun alkuun. Tenon kalatutkijat tekivät torstaina mielenkiintoisen havainnon, kun Utsjoen jokisuun monitorointikameroiden edessä oli koiralohi nousussa. Tenon tyynenmerenlohista yleisempi on kyttyräselkälohi. Vieraslohta Tenosta saattaa nousta muutama sata kiloa. Mitään taloudellista hyötyä sillä ei kuitenkaan ole, koska sitä ei yleensä syödä.

"Tämä ehkä johtuu siitä, että kalan noustessa jokeen siinä käynnistyy tietynlainen kuolemaan johtava prosessi. Amerikassakin intiaanit pyydystävät sitä vain jokisuulta ja alavirrasta. Kun lohi on ollut 3-4 viikkoa jokivedessä, se kelpaa enää lähinnä karhuille", Niemelä kertoo.

Ilmoita asiavirheestä