Älypuhelinten ja matkapuhelinliittymien kytkykauppa on saanut kuluttajaviranomaiset varpailleen. Kytkytarjousviidakossa kuluttajille pyritään pahimmillaan antamaan sellainen mielikuva, että kännykän saa halvalla tai jopa ilmaiseksi, kuvailee johtava kuluttajaneuvoja Anna-Kaisa Veijola-Heikkinen Oulun kuluttajaneuvonnasta.
Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtajan Pekka Ylä-Anttilan mielestä kytkykauppaa vaivaa kuluttajan kannalta "heikko läpinäkyvyys".
"Mainonta on kovaa ja mielikuvilla myydään kännyköitä ilman, että kukaan pystyy vertaamaan tarjolla olevia paketteja ja niiden edullisuutta", Ylä-Anttila pohtii.
Oulun seudulta on kunnalliseen kuluttajaneuvontaan tullut tänä vuonna jo noin 5 300 yhteydenottoa, joista kymmenisen prosenttia koskee elektroniikkakauppaa.
Veijola-Heikkisen mukaan kännykkäkauppaa koskevien tapausten määrä on lisääntynyt rajusti parina viime vuotena. Hän ennakoi, että pian kännykkäkaupan sotkuista tulevien valitusten määrä voi ylittää kärkipaikkaa pitävät auto- ja asuntokaupan hankaluudet.
"Kun kytkykaupoissa sitoudutaan kahden vuoden operaattorisopimuksiin, niin melkein puolet asiakkaista alkaa jossain vaiheessa pitää sitä vääränä ratkaisuna. Ihmiset eivät välttämättä miellä sitä, mihin he sitoutuvat", Veijola-Heikkinen varoittaa.
Varsinkin vähittäismyymälöissä päivystävien kännykkä- ja liittymäkauppiaiden asiakkailla harkinta saattaa jäädä hyvinkin vähäiseksi. Tällaisissa tapauksissa kuluttaja ei voi vedota koti- tai etämyynnin äkillisyyssäännöksiin, eli siihen, että kaupan voi purkaa kahden viikon kuluessa.
Veijola-Heikkinen muistuttaa, että kytkykauppaa harkitsevan kuluttajan kannattaa aina ottaa selvää, sisältyvätkö puheaikapakettiin esimerkiksi ulkomaanpuhelut tai soitot palvelunumeroihin.
"Myös kuuluvuusalue täytyy miettiä tarkkaan. Eikä hankittu puhelinkaan aina miellytä asiakasta. Usein se on niin monimutkainen, ettei sitä osata käyttää", hän toteaa.
Omaan ymmärtämättömyyteen tai harkitsemattomuuteen vetoamalla kuluttaja ei voi purkaa tehtyä kauppaa.
3g-puhelinten kytkykaupan päätavoitteena on lisätä kolmannen sukupolven kännyköiden myyntiä, joka on vasta viimeisen vuoden aikana lähtenyt toden teolla lentoon. Aiemmin kytkykauppa on ollut Suomessa kiellettyä.
Ilmaisilla puheminuuteilla myytävät älypuhelimet uudistaisivat maan kännykkäkantaa. Samalla puhelinten keskihinnat saataisiin nousuun. Se olisi esimerkiksi Nokialle ladattujen myyntiodotusten mukaista, joskin pienellä Suomella on yhtiölle merkitystä lähinnä koemarkkinana.
Myös mobiilisisältöjen tuottajat, kuten mediayhtiöt, voisivat netota tuomalla laitteisiin maksullisia palveluja.
Toistaiseksi 3g-kuvio, kuten koko tietoyhteiskuntahanke, on edennyt varsin teknologiavetoisesti, Etlan Ylä-Anttila myöntää.
Hän katsoo, että tavalliset kuluttajat eivät nykyisellään vielä saa älypuhelimista irti riittävää lisäarvoa verrattuna peruskännykkään.
"Toisaalta, jos laitteita saadaan levitetyksi, niitä varten voidaan ruveta kehittämään sisältöä ja palveluja."
Ylä-Anttila arvioi, että osa ihmisistä ostaa älypuhelimia lähinnä "hypen" ansiosta, eikä koskaan käytä niiden monia ominaisuuksia.
Kansainvälinen 3g-markkina on kaksijakoinen. Nokia on menestynyt hyvin halpapuhelinmarkkinoilla ja kehittyvissä maissa. 3g-markkinasegmentti on selvästi kehittymässä, mutta se on vasta elinkaarensa alkuvaiheessa.