Keskeisille kuntapäättäjille tulee velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuuksistaan ministerien tapaan. Yritys- ja yhdistyskytkösten julkistaminen lisää avoimuutta ja tuo uskottavuutta kunnalliseen päätöksentekoon.
Suomalainen kunnallinen päätöksenteko ottaa kesäkuussa aimo harppauksen kohti avoimempaa vaihetta. Keskeisten kuntapäättäjien on ilmoitettava muun muassa taloudellisista sidonnaisuuksistaan.
Läpinäkyvyyttä lisäävä uudistus on erittäin tervetullut. Kun sidonnaisuudet ovat selvillä, luottamushenkilöiden ja kunnallisten viranhaltijoiden uskottavuus paranee ja esteellisyysepäilyt vähenevät.
Sidonnaisuusilmoitusten laajentaminen kunnanjohtajiin, kunnanhallituksiin ja valtuustojen puheenjohtajiin on luontevaa jatkoa muutaman vuoden voimassa olleelle vaalirahajulkisuudelle.
Tähän mennessä ministerit ja kansanedustajat ovat joutuneet ilmoittamaan sidonnaisuuksistaan vastaavalla tavalla.
Velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuuksista on tullut pikku hiljaa suomalaiseen päätöksentekoon, vaikka asiasta on keskusteltu kauan.
Merkittävin yksittäinen vauhdittaja varmasti oli niin kutsuttu vaalirahajupakka 2000-luvun alussa, joka huojutti poliittisen järjestelmän uskottavuutta. Sen jälkeen käytännöt alkoivat muuttua nopeasti.
Jupakan yhteydessä kävi ilmi, että erilaiset elinkeinoelämän taustaryhmät ja ammattiyhdistysliikkeen toimijat olivat rahoittaneet vaaliehdokkaita runsaskätisesti.
Maan tavaksi kuvattuun menettelyyn kuului ainakin toive sopivasta vastavuoroisuudesta, jossa poliittisen päättäjän odotettiin ottavan huomioon rahoittajiensa pyrkimykset vaikkapa kaavoituksessa ja liikerakentamisessa.
Kunta- ja eduskuntavaaliehdokkaiden on täytynyt tehdä ilmoitus vaalirahoituksestaan vuodesta 2012 alkaen. Velvollisuus koskee myös presidentinvaaleja sekä europarlamenttivaaleja.
Järjestelmä on selkiyttänyt rahoitustoimintaa, vaikka aivan aukoton se ei suinkaan ole. Vaalirahoitusilmoitus koskee vain valittuja ja varasijalle tulleita. Lisäksi alle 800 euron rahalahjoitusten antajia ei tarvitse nimetä. Ilma on kuitenkin puhdistunut ja asenteet muuttuneet tunkkaisen vaalirahakohun jälkeen.
Myös kunnalliseen elämään tulevan ilmoitusvelvollisuuden uskotaan vaikuttavan samalla tavalla ennaltaehkäisevästi.
Väärinkäytösten tai oman edun tavoittelun kynnys nousee, kun valtuutetun tai viranhaltijan sidonnaisuudet ja kytkökset yrityksiin tai yhdistyksiin ovat julkisesti nähtävillä kunnan ylläpitämässä tietoverkossa. Jääviys on helppo todeta rekisteristä.
On oikeastaan ihmeellistä, että sidonnaisuusilmoitukset otetaan kuntatasolla käyttöön vasta näin myöhään.
Kuntien tehtävät elinkeino- ja yritystoiminnan edellytysten kehittämisessä ja kuntapalveluiden tukemisessa ovat kasvaneet kymmenen viime vuoden aikana. Kyseessä ovat usein olleet suuret taloudelliset hankkeet. Ei ihme, että aiheellisia tai aiheettomia epäilyksiä hyvä veli -verkostoista ja vallan väärinkäytöstä on voinut herätä.
Sidonnaisuuksien ilmoittaminen tuntuu kaikkien edun mukaiselta reilulta peliltä.