Hallitustunnustelija Juha Sipilän (kesk.) eduskuntaryhmille jättämä viidentoista kysymyksen lista kätkee sisäänsä Suomen tämänhetkiseen taloudelliseen tilanteeseen ja muihin haasteisiin liittyvät perusongelmat.
Useat kysymykset ovat samantapaisia, joita on käytetty aikaisemminkin hallitusten kokoonpanoja punnittaessa ja ohjelmia rakennettaessa. Joukossa on kuitenkin muutama miina, jotka on suunnattu etenkin perussuomalaisille.
Sipilä etenee hallituksen rakentamisessa melkoista vauhtia kahdella rintamalla. Jo ensi viikolla on tarkoitus saada aikaan hallituspohja. Toisaalla Sipilä kartoittaa etujärjestöjen valmiutta sitoutua hänen tavoittelemaansa, mutta hieman epämääräiseksi jääneeseen yhteiskuntasopimukseen.
Eduskuntapuolueille jätetyssä kysymyspaketissa etsitään näkemyksiä Sipilän kaavaileman strategisen hallitusohjelman tavoitteiksi.
Sipilän pyrkimyksenä on tehdä yritysmaailmasta tuttu strateginen ohjelma, johon linjataan päätavoitteet, mutta jätetään yksityiskohdat auki.
Kysymykset ovat kovia ja iskevät perusongelmiin, mikä kuvastaa hyvin poikkeuksellisen vaikean ajan haasteita. Vaikka aikaa vastausten antamiseen on vain 48 tuntia, hallitustunnustelijalle tuskin riittää, että puolueet tyytyvät kopioimaan vaaliohjelmiaan. Nehän ovat jo olleet kaikkien luettavissa.
Jos hallituspohja on yhä aidosti auki niin kuin sopii olettaa, puolueiden on osoitettava luovuutta vastauksissaan. Vaikka hallitusohjelma jäisikin suuntaa-antavaksi, maan tilanteen parantaminen vaatii kipeästi toteuttamiskelpoisia ehdotuksia eikä vain vaaliohjelmien kaltaisia julistuksia.
Luovuuteen tässä tilanteessa liittyy yksi Sipilän asettamista miinoista. Jos jokin puolue ei pääse hallitukseen, tiukan paikan tullen voidaan palauttaa mieliin sen antamia vastauksia, mikäli ne ovat suuressa ristiriidassa puolueen harjoittaman oppositiopolitiikan kanssa.
Kysymyspatterin varsinaiset miinat on suunnattu kuitenkin perussuomalaisille. Päästäkseen hallitukseen perussuomalaisten on nieltävä eurokriisin hoito kysymyspakettiin sisältyvän liitteen edellyttämällä tavalla, joka mahdollistaa jopa Kreikan kolmannen tukipaketin hyväksymisen. Niin ikään puolueen on sitouduttava ilmastonmuutoksen torjuntaan keinoin, joita se julistuksissaan on vastustanut jyrkästi.
Keskustakin joutuu hieman tarkentamaan aikaisempia asettamuksiaan. Yhdessä kysymyksessä peräänkuulutetaan kantaa valtionvarainministeriön vaalien alla esittämään sopeutustarpeeseen. Ministeriön mukaan tarve vaalikaudessa liikkuu paljon korkeammalla tasolla kuin keskusta arvioi vielä ennen vaaleja.
Edessä olevat ongelmat tulivat hyvin esille tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja väliaikaisen eduskunnan puhemiehen Sipilän puheissa valtiopäivien avajaisissa.
Eniten huomiota herätti Niinistön ilmoittautuminen taloustalkoisiin ja Sipilän sille antama hyväksyntä. Niinistö liikkui näin toimivaltansa rajoilla, mutta kun ajat ovat poikkeukselliset, tarvitaan myös poikkeuksellisia toimia.
Pääkirjoitus