Noin kymmenestä kahteenkymmeneen euroa maksavia punkkitestejä markkinoidaan luotettavuudella, helppoudella ja nopeudella.
Voiko itse tehtäviin punkkitesteihin luottaa, Turun yliopiston bakteeriopin apulaisprofessori, erikoislääkäri Jukka Hytönen?
– Iholta poistetun punkin testaaminen borrelia-bakteerin osalta voi tuntua järkevältä ajatukselta, mutta tällaisiin testeihin liittyy tiettyjä ongelmakohtia. Suurin on mielestäni se, että meillä ei ole kunnollista ohjeistusta saati tutkimustuloksia siitä, mitä pitäisi tehdä, jos poistettu punkki osoittautuu positiiviseksi tai negatiiviseksi.
– Euroopan kliinisen mikrobiologian ja infektiotautien yhdistyksen (ESCMID) puutiaisvälitteisiin infektioihin keskittyneen työryhmän muutaman vuoden takaisen lausuman mukaan tällaisia testejä ei suositella.
Miksi ESCMID ei suosittele punkkitestien käyttöä?
– Esimerkiksi testien toimivuudesta kertovan tutkimustiedon puuttumisen vuoksi, eli onko esimerkiksi negatiivinen tulos luotettava? Pelkään, että tällaisten testien herkkyys saattaa olla huono. Käytännössä se voi tarkoittaa sitä, että vaikka punkkinäyte sisältäisi borrellia-bakteeria, testitulos voi jäädä negatiiviseksi.
– Ymmärrän testien ajatuksen, että niillä ihminen pystyisi arvioimaan omaa infektoitumisriskiään. Vaikka testi olisi kuinka luotettava, meillä on kuitenkin ongelma, että mitä tehdä arvioinnin jälkeen.
Kuormittavatko testitulosten aiheuttamat käynnit terveydenhuoltoa?
– Mitään kovin tarkkoja lukuja meillä ei ole, mutta veikkaan ihmisten saavan vuosittain kymmeniä tuhansia ellei satatuhatta punkin puremaa. Jos kaikki pureman saaneet testaisivat punkin ja sitten kaikki positiivisen tuloksen saaneet menisivät terveyskeskukseen, niin se olisi aikamoinen joukko väkeä lääkärin pakeilla ja viime kädessä hakemassa antibioottilääkitystä.
– Jos pystyisimme aina toteamaan luotettavalla testillä, että purema johtaa infektioon, hyötyä saataisiin. Silloin tiedettäisiin, että kyseinen potilastapaus pitää ehdottomasti hoitaa. Negatiivisen tuloksen tapauksessa voitaisiin sanoa, että ei mitään syytä huoleen. Mutta näin ei ole.
Erään punkkitestin ohjelehtisessä neuvotaan ottamaan välittömästi yhteyttä lääkäriin, jos testi näyttää positiivista. Onko tämä oikea tapa toimia?
– Se on valmistajan näkemys, joka ei edusta virallista lääketieteen kantaa asiaan. Tällainen saattaa johtaa merkittävään asiakasmäärän kasvuun terveyskeskuksissa. On esitetty arvioita, että prosentista kahteen prosenttiin punkinpuremista johtaa infektioon. Puremien, jotka eivät johda infektioon, joukossa on merkittävä osa myös borrelia-bakteeria kantavien puutiaisten puremia. Infektio siirtyy ihmiseen vasta vuorokaudessa tai parissa.
Miten borrelia-infektiolta voi välttyä?
– Jos punkin poistaa riittävän ripeästi iholta, infektioriski on häviävän pieni. Täytyy muistaa, että oman tutkimusaineistomme perusteella alle 20 prosenttia Suomen punkeista kantaa borrelia-bakteeria. Oleellista on, että jos poistat punkin iholta, sinun täytyy seurata puremakohtaa. Jos kohtaan tulee laajeneva punoitus, joka on merkki borrelia-infektiosta, silloin tulee lähteä lääkäriin. Se vaatii ihmisiltä viikosta kahteen viikkoa epätietoisuudessa olemista. Se on valitettavasti ainoa järkevä tapa toimia tällä hetkellä.
Suhtaudutaanko punkkien levittämään borrelioosiin hysteerisesti?
– Julkisuuteen päätyvät ja valikoituvat yleensä ne traagiset tapaukset. Borrelia-bakteeri on kuitenkin hyvin herkkä antibiooteille. Suurin osa tartunnan saaneista paranee täysin. Luonnossa liikuttaessa kannattaa suojata itsensä punkeilta peittävällä vaatetuksella. Borrelioosin riskin voi lisäksi minimoida punkin nopealla poistamisella ja puutiaisaivokuumeelta voi suojautua rokotuksella.