Asbestinpurkutöissä tapahtuu edelleen altistumista asbestikuiduille, vaikka asbestin käyttö Suomessa kiellettiin jo noin 25 vuotta sitten. Työterveyslaitoksen (TTL) koordinoimassa tutkimushankkeessa kävi ilmi, että jopa 50 prosenttia asbestinaamareista vuotaa.
Tutkimuksessa mukana olleen Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan huono ilmanvaihto aiheuttaa altistumista asbestikuiduille. TTL:n mukaan myös erityisesti purkutyöntekijän parta voi aiheuttaa ohivuotoja.
Syöpää aiheuttavaa asbestia käytettiin rakentamisessa erityisesti 1960- ja 70-luvuilla.
Mitä tutkimuksessa havaittiin, VTT:n johtava tutkija Ilpo Kulmala?
– Purkutyöntekijöiden hengityssuojaimista ja alipaineistuslaitteista löydettiin vuotoja. Työntekijän parta voi aiheuttaa vuotokohtia, koska naamari ei pääse tiivistymään kasvoja vasten kunnolla. Tutkimuksen perusteella työntekijöiden tulisi ajaa partansa.
Teette asbestinpurkutöitä Pohjois-Suomessa. Saako työntekijöillänne olla partaa, Jt-Asbesti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Risto Ojanen?
– Asbestinpurkajien parrasta on puhuttu jo jonkun aikaa, ja meillä työntekijöiden partoja valvotaan. Jotta naamareiden mittauksissa saadaan paikkansapitävät tulokset, parta on ajettava pois. Joillekin isomman parran omistajille se on kova paikka.
– Vaikka työpaikalla valvotaan sitä, että parrat pysyvät lyhyinä, ei työntekijöiden selän takana kuitenkaan jatkuvasti kytätä.
Miten usein hengityssuojaimia testataan?
– Vuoden 2016 asbestia koskevan lakimuutoksen jälkeen naamareita on täytynyt testata kerran vuodessa. Meillä on tehty lakimuutoksen jälkeen mittauksia nyt kolme kertaa kahden ja puolen vuoden sisällä. Toki mittauksia tehtiin jo ennen lainmuutostakin.
TTL suosittelee hengityssuojainten testaamisen tehostamista. Pitäisikö naamareita testata useammin?
– Minusta mittauksia saisi tehdä tiheämpään, koska kyseessä on ihmisten terveys. Turvallisista naamareista hyötyvät niin yhteiskunta kuin työntekijätkin. Onhan asbesti edelleen Suomessa suurin työperäisten kuolemien aiheuttaja, eikä se tule loppumaan vielä pitkään aikaan.
Riittääkö rautakaupoista saatava P3-hengityssuojain asbestirakenteiden purkamiseen kotinikkarille, VTT:n Ilpo Kulmala?
– Ammattikäyttöön tarkoitetut laitteet ovat kokonaamareita, joiden suojauskerroin on 1000. P3-tason hengityssuojainten suojauskerroin on puolestaan 10 – 20, ja niissä tapahtuu aina ohivuotoja.
– Jos ei mitään muuta hengityssuojainta ei ole saatavilla, kertakäyttöinen suojain on parempi kuin ei mitään. Mieluummin tulisi kuitenkin käyttää kokonaamaria.
