Ky­syim­me: Onko tu­ho­hyön­tei­siin nyt va­rau­dut­tu? Vuosi sitten hel­le­ke­sän tuomat kirvat tu­ho­si­vat satojen tu­han­sien edestä satoa

Viimevuotinen yllättävän kova hellekesä aiheutti merkittäviä tuhoja viljelijöille.

Kirvat aiheuttivat mittavat tulot viljapelloilla viime kesänä.
Kirvat aiheuttivat mittavat tulot viljapelloilla viime kesänä.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Viimevuotinen yllättävän kova hellekesä aiheutti merkittäviä tuhoja viljelijöille. Räjähdysmäisesti lisääntynyt gammayökkösen toukka verotti lähes kaikkien viljelykasvien satoa lähinnä eteläisessä Suomessa.

Moniruokaiselle toukalle maistuvat härkäpapu, kumina, öljykasvit, herneet, peruna ja sokerijuurikas.

Pohjois-Pohjanmaalla kirvat aiheuttivat suurimmat tuhot. Ongelma yllätti, ja torjunta-aineista tuli pula: tuloksena jopa satojen tuhansien eurojen satomenetykset.

Onko hellekesän tuhoista opittu mitään, ProAgria Oulun palvelupäällikkö Juha Sohlo?

– Kasvinsuojeluaineita on kaupoissa. Moni viljelijä on ostanut aineita varastoon, jos tuhohyönteisiä alkaa ilmestyä viime kesän hellekauden lailla.

Mikä on sadon kannalta pahin aika, johon hellejakso voi osua?

– Pahin aika on alkukesä, kun kasvi on kovimmassa kasvuvaiheessa. Kolmen viikon helle alkaisi aiheuttaa jo vaikeuksia. Viime vuonnahan hellettä oli melkein kolme kuukautta.

Mitkä ovat pahiten helteen tuomista tuholaisista kärsivät viljelykasvit?

– Tällä korkeudella kirva, joka tekee kaurapellolle suurimmat tuhot. Perunaan kirva levittää viruksia, joten satotappiot tulevat sitä kautta. Muutkin viljakasvit toki kärsivät.

Missä Pohjois-Pohjanmaalla tulivat pahimmat tuhot viime vuonna?

– Kauttaaltaan, missä viljaa viljeltiin, oli paljon kirvoja. Joka kunnassa on jokia ja niiden rannoilla viljellään paljon, joten ongelma oli yleinen. Kirvatuhot nousivat satoja tuhansiin euroihin: satoa kyllä tuli jonkun verran, mutta viljan laatu ei useinkaan ollut kauppakelpoista. Tarkkoja lukuja on vaikea arvioida.

Riittävätkö torjunta-aineet tänä vuonna, jos helle iskee?

– Uskon, että riittävät. Sanotaan, että kahta kirvavuotta ei ole peräkkäin. Johtuneeko se siitä, että kahta lämmintä vuotta ei yleensä ole peräkkäin. Kirvaennuste näyttää normaalilta eli niitä ei pitäisi olla haitaksi asti. Toisaalta tuulten mukana voi tulla hyönteisiä, joita meillä ei ole vielä tavattukaan.

Mitkä ovat pahimmat viljelykasvien tuhohyönteiset?

– Kirva oli meidän alueella pahin tuholainen: niitä oli niin mittava määrä, etten muista vastaavaa nähneeni. Kasvustot olivat kuivia valmiiksi, ja kirvat kuivattivat niitä yhä enemmän. Gammayökkönen ei vielä viime vuonna ehtinyt tänne ennen loppukesää, vaan haitat jäivät etelämmäksi ja Itä-Suomeen. Nyt herää kysymys, onko gammayökkönen talvehtinut, vaikka se teoreettisesti onkin aika mahdotonta.

– Öljykasvien haittana ovat kirpat ja kuoriaiset lämpimänä kasvukautena. Tuulten mukana tulee myös rapsikuoriaisia, jotka ovat pahoja kuminalle ja öljykasveille, kuten rypsille ja rapsille. Merkittävää tuhoa tekee myös kaalikoi, joita on nähty tänä vuonna jo normaalia enemmän.

Onko tänä vuonna tullut uusia torjunta-aineita?

– Uusia aineita ei ole. Kirpoille ja rapsikuoriaisille tehoavat tutut torjunta-aineet.

Miten hyvin viljelijät ovat hereillä?

– Perunan, öljykasvien ja kuminan viljelijät osaavat olla varuillaan. Viljakasvien viljelijät eivät ole tällä leveysasteella tottuneet runsaisiin tuholaismääriin, se nähtiin viime vuonna.

Tuholaisiaon paljon

Kirvat tuhoavat viljakasveja ja perunaa.

Kirpat ja rapsikuoriaiset nakertavat öljykasveja taimivaiheessa.

Kaalikoi syö öljykasveja ja kuminaa.

Luteet ovat haitallisia perunoille.

Gammayökköselle kelpaa kaikki vihreä, erityisesti härkäpapu ja herneet.

Torjunta-aineet hyväksyy Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.