Ky­syim­me, onko Oulun seu­dul­la ollut viime aikoina nor­maa­lia enemmän tu­li­pa­lo­ja ja miten niitä voisi estää

Monet eivät miellä kulottamiseen ja roskienpolttoon liittyviä riskejä. Tuli on pidettävä niin pienenä, että sen pystyy sammuttamaan omin voimin milloin vain, muistuttaa Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas.

Kuva: Vesa Joensuu

Oulun seudulla on kevään aikana ollut useita suuriakin rakennuspaloja.

Paloturvallisuus on parantunut, mutta kodeissa on yhä paloriskejä, jotka voitaisiin poistaa melko helposti.

Suomessa on palokuolemia vuosittain noin 80. Määrä on asukaslukuun suhteutettuna selvästi suurempi kuin muissa Pohjoismaissa.

Onko Oulun seudulla ollut viime kuukausina tavallista enemmän tulipaloja, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas?

– Viime aikoina meillä on ollut rajujakin tulipaloja, mutta pitkällä aikavälillä palojen määrä on vuosittain yllättävän tasainen.

Miten paloturvallisuus on kehittynyt ja mitä sen edistämiseksi voitaisiin vielä tehdä?

– Selvä lasku rakennuspaloissa tapahtui, kun kuvaputkitelevisiot alkoivat jäädä pois käytöstä. Tiedossani ei ole nykyaikaisten televisioiden aiheuttamia paloja. Seuraava suuri parannus olisi liesivahti. Sähköliesissä pitäisi olla ajastin ja lapsilukko. Palovaroittimet voidaan integroida niin, että hälytyksen lauetessa tietyistä kodinkoneista katkeaa virta.

– Myös ladattavat laitteet kuten tasapainolaudat ja sähköpyörien akut ovat aiheuttaneet tulipaloja. Näiden paloturvallisuudesta ei vielä voida tehdä suoria johtopäätöksiä, mutta akut pitäisi ladata valvotussa ympäristössä.

– Tupakointikin aiheuttaa yhä tulipaloja, paitsi sisätiloissa myös kuisteilla ja parvekkeilla. Jos tupakan tumppaa turvemultaa sisältävään ruukkuun, ollaan jo vaaran äärellä. Parvekepalot pääsevät usein isoiksi, ennen kuin ne huomataan, sillä sisällä olevat palovaroittimet eivät niihin reagoi.

Palovaroittimet ovat olleet pakollisia kodin varusteita jo kauan. Palovaroitin puuttuu kuitenkin yhä lähes joka kolmannesta asunnosta, jossa sattuu kuolemaan johtava tulipalo. Miksi näin?

– Itse asiassa tilanne on vieläkin pahempi. Noin 70 prosentissa tällaisista tulipaloista palovaroitin ei toiminut, ei tiedetä toimiko se tai se puuttui kokonaan. Hyvin usein toimiva palovaroitin olisi todennäköisesti estänyt palokuoleman. Näitä ei valvota järjestelmällisesti, mutta valvontakaan ei voi poistaa kaikkia riskejä. Suurin vastuu on asukkailla.

– Asumiseen sijoitetaan paljon rahaa, mutta paloturvallisuus saatetaan laiminlyödä. Palovaroittimen saa muutamalla kympillä, 500 eurolla jo hyvän järjestelmän. Alkusammutusvälineet eivät ole lakisääteisiä, mutta erittäin suositeltavia. Sammutuspeite on hyvin edullinen, ja satasella saa jo hyvän vesipohjaisen sammuttimen.

Millainen kuiva toukokuu on ollut maastopalojen suhteen? Osataanko avotulta käsitellä turvallisesti?

– Maastopaloja olisi voinut olla näin kuivaan aikaan enemmänkin, jos olisi oikein huonosti mennyt. Kaikki eivät kuitenkaan miellä kulottamiseen ja roskienpolttoon liittyvää riskiä. Tulia sytytellään joskus aivan käsittämättömiin paikkoihin.

Mitä ovat tärkeimmät avotulen tekoon liittyvät ohjeet?

– Varmista, ettei metsä- tai ruohikkopalovaroituksia ole voimassa, ennen kuin sytytät. Tuli on pidettävä niin pienenä, että sen pystyy sammuttamaan omin voimin milloin vain. Taajama-alueilla ei saa polttaa risuja ja lehtiä eikä jätteitä missään. Haja-astutusalueellakin on huolehdittava paloturvallisuuden lisäksi siitä, ettei savu aiheuta kenellekään haittaa.

– Myös kevytrakenteiset, suoraan maapohjalle asetettavat ja helposti kaatuvat grillit katsotaan avotuleksi.

Pitääkö avotulen teosta ilmoittaa jonnekin?

– Kulotuksesta tai muusta runsaasti savua muodostavasta avopoltosta – myös juhannuskokoista – on ilmoitettava etukäteen pelastusviranomaiselle, ensisijaisesti pelastuslaitosten nettisivuilta löytyvällä sähköisellä lomakkeella. Näin estetään aiheettomia, avopoltosta aiheutuvia hätäilmoituksia. Vastuu on aina sytyttäjällä.