Ky­syim­me, miten va­rau­tua hei­nä­kuun hallaan – "Aika har­val­la vil­je­li­jäl­lä on sel­lais­ta ka­lus­toa, että näin nopea va­rau­tu­mi­nen olisi mah­dol­lis­ta"

Anne Juustovaara viljelee palstallaan Hietasaaressa muun muassa perunaa, sipulia ja kukkia. Hallaan hän ei ole varautunut, sillä ei ole seurannut säätä niin tarkasti. Juustovaara aikoo kuitenkin pitää harsoja kasvuston yllä ja toivoa, että läheinen meri lämmittäisi ilmaa, eikä hallaa tulisi.

Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Ilmatieteen laitos ennustaa, että loppuviikosta hallaa voi esiintyä Oulun seudullakin. Tuleeko kotipuutarhurin varautua hallaan? Entä miksi hallasta kärsitään juuri alavilla mailla?

Heinäkuun helteistä ei näy merkkiäkään, sen sijaan loppuviikoksi ennustetaan ajankohtaan nähden poikkeuksellisen kylmää säätä. Ilmatieteen laitokselta kerrotaan, että hallaa voi esiintyä alkuviikosta Etelä-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa, loppuviikosta hallaöitä voi esiintyä Oulussakin. Tilastollisesti Pohjois-Pohjanmaalla koetaan heinäkuussa keskimäärin yksi hallayö, kerrotaan Ilmatieteen laitoksen tilastokeskuksesta.

Mikä vaikuttaa siihen tuleeko lähiöinä hallaa, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Paavo Korpela?

– Vuodenaikaan nähden on tosiaan todella kylmää, hallaan kuitenkin vaikuttavat sään poutaisuus ja tuulisuus. Tuulisella säällä hallan vaaraa ei juuri ole, sillä tuuli sekoittaa ilmaa.

– Halla syntyy, kun ilma seisoo paikallaan ja viilenee. Halla tarvitsee poutaisen ja tyynen sään, siksi alkuviikosta tuskin Oulussa hallaa esiintyy.

Miksi hallaa esiintyy erityisesti alavilla mailla?

– Jäähtynyt ilma on lämpimämpää ilmaa raskaampaa ja laskeutuu siksi alemmas. Maan pinnassa lämmin ilma alkaa valua korkeammasta maastosta kohti alavampia maita. Tästä johtuu, että tietyille alueille voi kertyä paksumpi kerros kylmää ilmaa.

Miten mahdolliseen hallaan kannattaa varautua kotipuutarhassa, Marttojen kotipuutarha-asiantuntija Tiina Ikonen?

– Harsolla peittäminen suojaa tehokkaasti paleltumiselta, herkimmät kasvit kannattaakin harsottaa yöksi. Sanomalehdestä saa käärimällä toimivan suojan, pahvilaatikotkin suojaavat, ruukkukasveja voi myös nostaa yöksi sisälle suojaan.

– Kasvihuoneiden ovet kannattaa sulkea illalla jo hyvissä ajoin. Kasvihuoneen sisälle voi myös laittaa esimerkiksi kynttilän palamaan, jos hallan vaara näyttää olevan suuri. Kasvien kasteleminen jo päivällä ehkäisee myös hallan aiheuttamia tuhoja.

Mitkä kotipuutarhan kasvit ovat erityisen herkkiä paleltumaan?

– Oman puutarhan kasvit kannattaa käydä läpi ja kartoittaa herkimmät lajit. Koristekasvit kestävät yleensä kohtuullisen hyvin lyhytaikaisen kylmän sään. Maustekasvit, kuten basilika, taas paleltuvat herkemmin. Erityisen herkkiä hallalle ovat myös esimerkiksi daaliat ja kaikki kovin vesipitoiset kasvit.

Millä tavoin peruna kärsii, jos halla tulee, perunanviljelijä Matti Loppi Tyrnävältä?

– Halla hidastuttaa perunan kasvua. Jokainen hallayö viivästyttää sadon saamista syksyllä. Mikä ei tietenkään ole toivottua, sillä syksyn jokainen päivä on myynnin kannalta tärkeä.

– Ei sinänsä ole väliä, tuleeko halla kesä- vai heinäkuussa, yhtä paha se on milloin vain.

– Pitkäaikainen yöpakkanen olisi sitten jo täystuho, koska se veisi perunanvarret.

Miten hallan tuhoja voi perunaviljelmillä ehkäistä?

– Enää ei juuri mitenkään. Pitää vain toivoa, ettei hallaa tule. Kasteleminen toki ehkäisi tuhoja, mutta siihen ei enää ole aikaa. Päivässä saisin kasteltua kalustollani muutaman hehtaarin päivässä, eli en mitenkään koko viljelmää loppuviikkoon mennessä.

– Aika harvalla viljelijällä on sellaista kalustoa, että näin nopea varautuminen olisi mahdollista.