Ky­syim­me, millä eri tavoin Suomen matala syn­ty­vyys muuttaa yh­teis­kun­taa – Alok­kai­den ja op­pi­lai­den määrä laskee, mutta vau­va­mää­räs­sä piilee myön­tei­nen yllätys

Puolustusvoimat saa joukot kasaan myös syntyvyyden laskiessa, viestintäjohtaja Sami Nurmi vakuuttaa. Kuvituskuva Niinisalon varuskunnasta Kankaanpäästä, jossa koulutetaan vuosittain vajaa 2000 varusmiestä.

Kuva: Miikka Kiminki

Peruskoulujen määrä on laskenut tasaisen jyrkästi koko 2010-luvun. Oikealla on havainnollistettu erilaisten tekojen ympäristövaikutukset.

Sekä kokonaishedelmällisyysluku (vas.) että syntyvyys ovat olleet 2010-luvulla jyrkässä laskussa. Kutsuntaikäisten määrässä muutos ei näy vielä vuosiin.

Suomessa syntyi viime vuonna lapsia vähemmän kuin vuosiin. Alhaisella syntyvyydellä on suuria vaikutusta kuitenkin muuhunkin kuin eläkkeiden maksuun. Otimme selvää, miten syntyvyyden lasku vaikuttaa muun muassa ilmastonmuutoksen hillintään, Puolustusvoimiin ja koulujen määriin.

Vauvat vähenevät.

Päättäjät ovat julkisuudessa huolissaan huoltosuhteesta ja siitä, onko Suomessa tulevaisuudessa tarpeeksi veronmaksajia.

Syntyvyys on laskenut kahdeksan vuotta peräkkäin, ja viime vuonna syntyneiden määrä oli kaikkien aikojen matalin.

Ikäluokkien kutistumisessa ei ole kyse pelkästään taloudesta. Selvitimme, miten asia vaikuttaa yhteiskunnan eri peruspilareihin.

Talouden kannalta huono, ekologian kannalta hyvä

Eläke- ja talousasiat hallitsevat syntyvyyskeskustelua: moni pelkää matalan syntyvyyden johtavan eläkejärjestelmän romahtamiseen.

Eläketurvakeskus arvioi, että pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa työeläkemaksuihin voimakkaita korotuspaineita. Ennusteen toteutuessa työeläkemaksuihin tulee useiden prosenttiyksiköiden korotukset 2050-luvulla. Siihen asti maksut voidaan pitää nykyisellä, alle 25 prosentin tasolla.

Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa näkee, että kärjellään seisova väestöpyramidi rapauttaa pitkällä aikavälillä yhteiskuntaa taloudellisesta näkökulmasta.

– Talouden kannalta matala syntyvyys on huono asia. Ekologisesta näkökulmasta on kuitenkin hyvä, että maailmassa olisi vähemmän ihmisiä, Sorsa sanoo.

Lapsen hankkiminen kuormittaa ympäristöä eniten

Vähemmän ihmisiä tarkoittaa vähemmän kulutusta. Syntyvyyden lasku saattaa olla ilmaston kannalta hyvä asia.

Vuonna 2017 tehty Lundin yliopiston tutkimus osoittaa, että lapsen hankkimisella on ylivoimaisesti suurin ympäristövaikutus muihin toimenpiteisiin verrattuna.

Yhden lapsen päästövaikutus rikkaassa teollisuusmaassa on 58,6 tonnia kasvihuonepäästöjä vuodessa, kun esimerkiksi menopaluu-kaukolennon väliin jättämisellä päästöjä säästyy 1,6 tonnia.

Sekä kokonaishedelmällisyysluku (vas.) että syntyvyys ovat olleet 2010-luvulla jyrkässä laskussa. Kutsuntaikäisten määrässä muutos ei näy vielä vuosiin.

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki kirjoitti vuoden alussa valtioneuvoston nettisivuilla, että Suomen syntyvyyden laskun nettovaikutus ei olisi ilmastonmuutosta vähentävä. Syntyvyyden lasku aiheuttaa hänen mielestään ongelman julkiseen talouteen, jota korjataan leikkaamalla.

– Säästökuurissa maat leikkaavat usein ensin ja eniten kansainvälisistä panostuksista. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää kuitenkin niiden lisäämistä. Esimerkiksi Afrikan kehitys ja väestönkasvu ovat ilmastonmuutoksessa isoja asioita, Hetemäki kirjoitti.

Puolustusvoimissa ei olla huolissaan

Kuka sitten puolustaa tulevaisuudessa Suomea? Suomen puolustusjärjestelmä pohjautuu asevelvollisuuteen ja nuoriin miesikäluokkiin.

Vuonna 2018 varusmiespalveluksen aloitti 23 930 miestä, mikä on lähes 5 000 vähemmän kuin 15 vuotta sitten. Vapaaehtoisena varusmiespalveluksen aloittaneiden naisten määrä on samaan aikaan ennätystasolla, mutta 943 naisalokasta on edelleen pieni määrä kokonaisuuteen verrattuna.

Ikäluokkien kutistumiseen on maanpuolustuksen kohdalla varauduttu vuonna 2015 päättyneellä puolustusvoimauudistuksella. Varuskuntia lakkautettiin ja joukko-osastoja yhdistettiin. Puolustusvoimat säätää myös vuosittain joukkotuotantoa resurssiensa ja koulutettavien määrän mukaan.

Puolustusvoimien viestintäjohtaja eversti Sami Nurmi ei ole huolissaan syntyvyyden laskusta.

– Palveluksen suorittaneiden osuus 30-vuotiaiden ikäluokissa on viime vuosina laskenut, mutta ennustamme laskun taittuvan lähivuosina, Nurmi kertoo.

Tänä vuonna kutsuntoihin osallistuvassa, vuonna 2001 syntyneessä ikäluokassa, poikia on 28 701. Kymmenen vuoden päästä kutsuntoihin suuntavan ikäluokan poikien määrä on 30 546. Syntyneiden poikien määrä säilyy vuoden 2001 tasolla tai jopa kasvaa seuraavat noin 15 vuotta. Ainakin siihen asti Puolustusvoimat pärjää.

– Tällä hetkellä ei ole syytä epäillä, että reservissä olevien asevelvollisten määrä ei riittäisi puolustusvoimien normaali- ja poikkeusolojen tarpeisiin, Nurmi toteaa sähköpostitse.

Maaseutu ei tyhjene heikon syntyvyyden takia

Tyhjeneekö maaseutu entisestään? Tätä kysyimme Tytti Määtältä, joka johtaa Kuhmon kaupunkia sekä harvaan asutun maaseudun asiantuntijaryhmää. Määttä on taustaltaan keskustalainen.

Hän ei näe asukasmäärän vähenemistä välttämättä ongelmana.

– Elinvoimaa voi olla myös väestöä menettävissä kunnissa esimerkiksi matkailun tai mökkeilijöiden avulla. Ongelmana on se, että valtionosuusjärjestelmä perustuu vakituiseen asukasmäärään, eikä se huomioi harvenevaa väestöä riittävästi.

Maaseudun väestötappion syy ei ole heikko syntyvyys. Maaseutukatsauksen mukaan ydinmaaseutu menettää väestöään enemmän maan sisäisen muuttoliikkeen kuin alhaisten syntyvyyslukujen takia.

Määttä huomauttaa, että kaupunkien läheisellä maaseudulla alle neljätoistavuotiaita on suhteessa eniten muihin alueisiin verrattuna. Lisäksi harvaan asutulla seudulla asuvat naiset synnyttävät keskimäärin enemmän lapsia kuin pääkaupunkiseudulla asuvat.

Haasteena on se, että maaseudulla lisääntymisikäisiä nuoria on vähän toisin kuin pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa.

Määttä huomauttaa, että syntyvyyden mittaamisessa käytetty kokonaishedelmällisyysluku on ollut lähes yhtä matalalla 1970-luvulla kuin nyt.

– Ajatus, että nyt halutaan lapsia vähemmän kuin koskaan, on väärä. 1970-luvulla ehkäisymenetelmät kehittyivät ja lapsia tehtiin samaan tahtiin kuin nykyään. Silloin ikäluokat olivat kuitenkin isompia.

Alakoulujen määrä on romahtanut

Vähemmän lapsia tarkoittaa myös sitä, että oppilaita on vähemmän. Kouluja on lakkautettu tällä vuosituhannella hurja määrä. Vielä kymmenen vuotta sitten Suomessa oli 2889 peruskoulua, viime vuonna määrä oli 2234.

Esimerkiksi alakoulujen määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa 31 prosentilla.

Peruskoulujen määrä on laskenut tasaisen jyrkästi koko 2010-luvun. Oikealla on havainnollistettu erilaisten tekojen ympäristövaikutukset.

Tytti Määttä toteaa, että lasten määrän väheneminen on vaikuttanut Suomessa kyläkoulujen määriin ja tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa myös pienempien paikkakuntien yläkoulujen määriin.

– Ammatillinen koulutus oli katoamassa maaseudulta ikäluokkien pienentyessä. Uusi ammatillisen koulutuksen reformi tuo opetusta kouluista yrityksiin. Se on maaseudun nuorten kannalta hyvä.

Kunta voi järjestää perusopetuksen myös yhteistyössä lähikuntien kanssa. Itä-Suomessa Kaavin kunnan nuoret käyvät yläastetta naapurikunnassa Tuusniemellä. Kunnassa syntyi kaksi vuotta sitten 12 lasta.

Yhteiskunnan pakko sopeutua alhaiseen syntyvyyteen

Tiia Sorsa pitää syntyvyyden laskua kulttuurillisena murroksena, jota on vaikea muuttaa poliittisin keinoin.

– Yhteiskunnan voi olla pakko sopeutua alhaiseen syntyvyyteen. Se vaatii kuitenkin sitä, että muutetaan talousajatteluamme joiltakin osin. Sekin on vaikea prosessi.

Sorsan mielestä sosiaalisesta näkökulmasta katsottuna alhainen syntyvyys ei ole huono asia, jos ihmiset sitä itse toivovat.

Suomalaiset kuitenkin saavat vähemmän lapsia kuin mitä haluaisivat. Vuoden 2015 Perhebarometrin mukaan keskimääräinen ihanteellinen lapsiluku olisi suomalaisten mielestä 1,99.

Toteutunut lapsiluku oli samana vuonna kuitenkin vain 1,65.