Pudasjärven Puhoskylässä sijaitsevan Julmaharjun luonnonmetsän hakkuiden vastustajat syyttävät Metsähallitusta kansalaismielipiteen vähättelystä ja suuren yleisön harhauttamisesta. Syytösten taustalla on Metsähallituksen joulukuinen kyselytutkimus alueen metsien käytöstä.
Varsinkin alueen kesäasukkaat ovat suivaantuneita Metsähallitukselle, koska se on rajannut heidän mielestään tietoisesti mökkiläiset kyselyn ulkopuolelle. He arvostelevat sen sisältöä myös johdattelevaksi ja tarkoitushakuiseksi.
Metsähallitus on perustellut kyselyn rajaamista vain asuttuihin talouksiin sillä, että sen käytössä ei ole mökkiläisten osoitetietoja. Kyselyjä postitettiin joulukuun alussa Puhoskylälle ja Haukijärvelle kaikkiaan 149 kappaletta. Loma-asuntoja alueella on parisen sataa.
Arvostelijoiden mielestä peruste ei ole kestävä, koska esimerkiksi Julmaharjun läheisten Haukijärven ja Pienen Haukijärven rantatontit ovat pääosin Metsähallituksen itsensä myymiä. Järvien rannoilla on kolmisenkymmentä kesämökkiä.
"Luulisi sillä olevan vielä osoitetiedot tallessa", sanoo Julmaharju-aktivisteihin lukeutuva opiskelija Seija Honkanen. Hänen synnyinkotinsa on vain parin kilometrin päässä Julmaharjun ydinalueelta.
Honkanen on itse sitä mieltä, että kenenkään ei pitäisi vastata kyselyyn.
"Sen lähtökohtana ja tavoitteena on pelkkä mielipiteiden ohjailu. Kuinkahan moni ihminen tietää esimerkiksi sen että metsien hoitotoimet tarkoittavat käytännössä niiden hakkuita", Honkanen sanoo.
Metsähallitus torjuu
Metsähallituksen Pudasjärven tiimiesimies Jorma Kouva torjuu arvostelun. Hänen mielestään kyselyn tavoitteena on selvittää aidosti ja vilpittömästi asukkaiden mielipiteet Julmaharjusta ja sen tulevaisuudesta.
Metsähallituksen tarkoituksena on järjestää myöhemmin tammi-helmikuussa yleisötilaisuus Puhoskylällä. Tässä tilaisuudessa on määrä käsitellä kyselytuloksia ja keskustella laajemminkin Julmaharjusta.
"Me kerromme omat näkemyksemme alueen käytöstä ja kuuntelemme muita. Sen jälkeen mietimme löytyykö sellaista kompromissia, jonka mukaan voidaan edetä", Kouva sanoo.
Kouva sanoo Metsähallituksen selvittävän kesäasukkaiden osoitetietoja, jotta kysely voitaisiin postittaa myös heille.
"Heidän jääminen kyselyn ulkopuolelle ei ollut tietoinen valinta, vaan käytännön sanelema: meillä ei ole heidän osoitteitaan", Kouva sanoo.
Pudasjärven kaakkoiskulmassa sijaitsevan, noin 90 hehtaarin laajuisen Julmaharjun suojelun puolesta viime kesänä kerättyyn kansalaisadressiin kertyi liki 800 nimeä.
Metsähallitus on päättänyt, että alueella ei suoriteta hakkuita tai muita metsänhoitotoimenpiteitä ennen kuin sille on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma.
Kiistanalaisella kyselytutkimuksella Metsähallitus on halunnut selvittää muun muassa paikallisten ihmisten ulkoiluharrastuksia ja Julmaharjun ulkoilukäyttöä.
Lisäksi se on tiedustellut ihmisten mielipiteitä alueen metsien käsittelytavoista ja vaihtoehdoista sekä metsien hoidon ja ulkoiluharrastusten yhteensovittamisesta.
Julmaharju on mukana yhtenä arvokkaana vanhojen metsien kohteena Metsähallituksen ja luontojärjestöjen yhteisissä dialogineuvotteluissa.
Metsähallitus on omissa aiemmissa suunnitelmissaan kaavaillut niin sanotun virkistysmetsän perustamista Julmaharjuun. Virkistysmetsä mahdollistaisi myös metsien hakkuut.
Suuri osa paikallisista ihmisistä ja valtaosa kesäasukkaista haluaisi säilyttää Julmaharjun luonnontilaisena.