Hollannissa äärioikeistolaisen vapauspuolueen kannatus näyttää laskeneen juuri parlamenttivaalien äänestyksen alla. Vaalipäivänä julkaistussa mielipidemittauksessaGeert Wildersin johtama puolue häviäisi useita prosenttiyksiköitä ykkösenä olevaan pääministeri Mark Rutten liberaaliin VVD-puolueeseen nähden.
Aivan vapauspuolueen kannassa mittauksessa on useita puolueita, muun muassa kristillisdemokraattinen CDA, joka voisi sopia samaan hallitukseen Rutten VVD:n kanssa.
Kyselyiden epävarmuutta on Hollannissa lisännyt se, että hyvin suuri osa äänestäjäkunnasta ei ollut vaalipäivään mennessä päättänyt kantaansa.
Äänestyspaikat ovat nyt avoinna, ja ne sulkeutuvat iltakymmeneltä Suomen aikaa.
Vaaleihin osallistuu 28 puoluetta, ja hallitusneuvotteluista odotetaan pitkiä ja vaikeita. Enemmistöhallituksen muodostamiseen voidaan tarvita jopa viiden puolueen mukanaoloa.
Tilannetta sekoittaa entisestään se, että muut puolueet ovat jo etukäteen kieltäytyneet yhteistyöstä islamia ja muslimeita kiihkeästi vastustavan Wildersin kanssa.
Kuninkaantekijäksi voi esimerkiksi nousta vasta 30-vuotiaan Jesse Klaverin johtama vasemmistolainen ympäristöpuolue GroenLinks, jonka odotetaan lisäävän selvästi paikkamääräänsä parlamentissa.
Auttoiko Turkki-kiista pääministeriä?
Oman mausteensa vaalitaisteluun toi juuri äänestyksen alla puhjennut sanasota Turkin ja Hollannin välillä. Suhteet kiristyivät äärimmilleen, kun Hollanti esti Turkin ulkoministerin Mevlüt Cavusoglun kampanjamatkan Rotterdamiin.
Joidenkin arvioiden mukaan pääministeri Rutten tiukka Turkki-linja saattoi hyödyttää hänen puoluettaan äärioikeiston kustannuksella aivan viime metreillä.
Rutte on aiemmin vedonnut hollantilaisiin, että nämä käyttäisivät hyväkseen tilaisuuden pysäyttää äärioikeistolaisen populismin esiinmarssi Euroopassa. Hollannin vaalituloksesta on odotettu vihjeitä siitä, onko Ranskan kansallisen rintaman johtajalla Marine Le Penillä mahdollisuuksia voittaa huhti-toukokuussa pidettävät presidentinvaalit. Seuraava tärkeät vaalit pidetään syyskuussa Saksassa.