Suomalaisten luottamus yhteisvaluutta euroon on vakaampaa kuin missään muualla Euroopassa. 69 prosenttia kansalaisista kertoi vuodenvaihteessa tehdyssä tutkimuksessa luottavansa euroon, kun samaan aikaan koko Euroopan keskiarvo oli 49 prosenttia.
Valittujen Palojen keskiviikkona julkaistu tutkimus tehtiin kuitenkin ennen kuin Etelä-Euroopan kriisimaiden talousahdinko vavisutti koko Euroopan käsitystä valuutan vahvuudesta.
Jos luottamusta euroon kysyttäisiin nyt, näkyisivät keväisen myllerryksen merkit asiantuntijoiden mielestä suomalaisten vastauksissa.
"Luottamus euroon on laskenut joka puolella", sanoo Ålandsbankenin varainhoidosta vastaava johtaja Stefan Törnqvist.
Suomen europrojektin veteraaniksi itseään luonnehtiva Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä uskoo, että suomalaisten usko euroon voisi horjua entisestään, jos joku maa harkitsisi vakavasti irtautumista eurosta.
"Ihmiset voisivat ajatella, että kuinka pitkälle voidaan mennään, jos rakennelma lähtee purkautumaan yhdestä reunasta."
"Markka olisi mahdollinen"
Valittujen Palojen tutkimuksen mukaan markan perään haikailee viidennes suomalaisista.
Koko euron kaatumista julkisuudessa aiemmin povanneen Törnqvistin mielestä markka-aikaan palaaminen voisi olla periaatteessa mahdollista vaikka heti.
Hän korostaa, että Suomi pystyisi samaan kuin Ruotsikin, eli toimimaan omalla valuutalla, kunhan oma talous on kunnossa. "Jos yksi euro olisi yksi uusi markka, niin ei tarvittaisi edes kovin pitkää sopeutumisaikaa", sanoo Törnqvist, korostaen kuitenkin samaan hengenvetoon, että hän ei toivo rahaliitosta eroamista.
Valittujen Palojen tutkimuksen mukaan suomalaisten luottamus euroon on kaikesta huolimatta selvästi korkeammalla kuin muualla Euroopassa.
Asiantuntijat löytävät luottamukselle useita syitä. Tärkeimmäksi nousee valuutan tuoma vakaus esimerkiksi asuntolainoihin.
"Suomalaiset ovat nyt hyväksyneet euron osaksi arkipäivää. Euroalueen kritiikki kohdistuu enemmän niitä kohtaan, jotka eivät pelaa pelisääntöjen mukaan."
Myös eurokriitikko Törnqvist yhtyy näkemykseen. Hänen mukaansa monet suomalaiset muistelevat vielä epävakaita markka-aikoja, jolloin korot saattoivat olla paljon korkeammalla. Myös 90-luvun laman aikaisista devalvaatioista jäi traumoja monelle.
"Ei siihenkään kukaan haluaisi palata."