Perustellut syyt painavat suomalaisten Nato-mielipiteissä enemmän kuin valtiojohdon ratkaisu, ilmenee tuoreesta kyselystä.
Tampereen yliopiston TNS Gallupilla teettämässä kyselyssä 59 prosenttia vastasi myöntävästi kysymykseen "tulisiko Suomen liittyä Natoon, jos jäsenyydelle ilmenisi perusteltuja syitä, vai ei?". Kielteisen vastauksen antoi 32 prosenttia. Yhdeksän prosenttia ei kertonut kantaansa.
Kaikkiaan 46 prosenttia vastasi myöntävästi kysymykseen "Jos tasavallan presidentti ja pääministeri päättäisivät, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä, tukisitteko tässä tapauksessa valtiojohdon ratkaisua, vai ette?". Kielteisiä vastauksia oli 44 prosenttia. Kymmenesosa jätti vastaamatta.
Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten erilaiset perusteet vaikuttavat suomalaisten Nato-kantoihin. Aineisto koottiin puhelinhaastatteluina 18.-27. lokakuuta. Otos edustaa maan 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaa pois lukien. Haastatteluja tehtiin 1 002. Virhemarginaali on keskimäärin plus-miinus 2,5 prosenttiyksikköä.
Kysely liittyy professori Pertti Suhosen Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella tekemään tutkimukseen, jossa selvitetään muun muassa mielipidemittausten menetelmiä.