Kolumni: Se tärsky oli lo­pet­taa pyö­räi­lyn al­kuun­sa, mutta toisin kävi

Kysely: Kun­ta­päät­tä­jät toi­veik­kai­na maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sis­ta

Suurin osa kuntapäättäjistä arvioi, ettei kuntaveroa tarvitse kiristää maahanmuuton takia. Noin 1 800 kuntapäättäjää vastasi Lännen Median kyselyyn.

Kuntapäättäjät arvioivat, ettei kuntaveroa tarvitse kiristää maahanmuuton vuoksi.
Kuntapäättäjät arvioivat, ettei kuntaveroa tarvitse kiristää maahanmuuton vuoksi.
Kuva: Leinonen Jukka

Suurin osa kuntapäättäjistä arvioi, ettei kuntaveroa tarvitse kiristää maahanmuuton takia. Noin 1 800 kuntapäättäjää vastasi Lännen Median kyselyyn.

Selvä enemmistö, 57 prosenttia vastanneista arvioi, ettei maahanmuuton kustannukset vaikuta kunnallisveroon. Vain neljännes pitää todennäköisenä, että kunnallisveroa joudutaan nostamaan.

Synkimmin maahanmuuton vaikutukset näkevät perussuomalaisten kuntapäättäjät. Heistä 59 prosenttia pitää todennäköisenä, että veroprosentti nousee. Vain 22 prosenttia perussuomalaisista arvioi, ettei maahanmuutolla ole vaikutusta heidän kotikuntiensa verotukseen.

Vastanneista kokoomuksen (59 prosenttia) ja keskustan kunnallispäättäjistä (57 prosenttia) suurin osa arvioi, etteivät maahanmuuton kustannukset nosta kunnan verotusta.

Päättäjät saivat kommentoida vastaustaan vapaamuotoisesti. Monet kommentoijat muistuttivat, että valtio hoitaa maahanmuuttajien kotouttamiskustannuksia kolme ensimmäistä vuotta, ja kiintiöpakolaisten kohdalla neljä vuotta. Muutamissa kommenteissa kuitenkin huomautettiin, etteivät valtion tuet kata kaikkia maahanmuuton kustannuksia – ja määräajan jälkeen valtiontuet loppuvat.

– Jos tulijoita on paljon, niin luonnollisesti kuluja tulee ja verot nousevat. Valtion rooli kantaa vain alussa. Vielä tulijoita ei ole ollut, kommentoi kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru Valkeakoskelta.

Vantaan perussuomalaisten Johannes Nieminen puolestaan muistuttaa, että moni asia vaikuttaa kunnallisveroon.

– Maahanmuuton lisäksi pitää huomioida kunnille asetettujen velvoitteiden määrä, verotulojen kasvun heikentyminen ja mahdollinen kääntyminen laskuun ja toisaalta myös esillä ollut sote-uudistus. Tämän vuoksi ei voi sanoa, että vain yksi asia johtaisi veroprosentin nostoon, kun koko kuntakenttä on myllerryksessä.

Ikaalisten perussuomalaisten Ville Kartaslammi puolestaan arvioi, että kunnallisveron korottaminen maahanmuutosta aiheutuvien kustannusten takia on täysin realismia.

– Jos pakolaisia halutaan ottaa, on kannettava vastuu myös heidän palveluidensa rahoittamisesta, joka pienessä kunnassa tarkoittaa veroprosentin nostoa.

Kyselyyn nimettömänä vastannut ylitorniolainen keskustan kunnallispäättäjä näkee maahanmuuton vain positiviisena asiana kunnalle.

– Valtio korvaa turvapaikanhakijoista johtuvat kulut. Kunta saa lisäksi mahdollisesti muutamia työpaikkoja ja verotuloja, sekä omistamiaan tyhjiä asuntoja vuokralle.

Katso interaktiivisesta grafiikasta kaikki kuntapäättäjien vastaukset:

Muuttovirta isoihin kaupunkeihin

Kaupungin talouden kannalta myönteisenä asian näkee myös Lännen Median haastattelema Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö.

Mänttä-Vilppulassa on 300-paikkainen vastaanottokeskus ja alaikäisenä Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden ryhmäperhekoti, jossa on tällä hetkellä noin 30 lasta. Sirviö sanoo, että maahanmuutto on ollut kaupungille kustannusneutraalia, eli valtiolta saatavat tuet kattavat menot.

– On sillä tietysti työllistävä vaikutus kaupungille, kun SPR:n keskuksessa on 17–18 työntekijää ja alaikäisten lasten yksikössä toistakymmentä työntekijää.

Sirviö myös muistuttaa, että mahdolliset maahanmuutosta johtuvat kustannukset kohdistuvat isoihin kaupunkeihin, joihin myönteisen turvapaikkapäätöksen hakijat yleensä pienestä kaupungista lähtevät.

– Eivät myönteisen päätöksen saaneet täällä kovin kauan yleensä viihdy.

Turun kaupungin konsernihallinnon kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa muistuttaa, että Suomeen on viime vuosina tultu pääasiassa työn, opiskelun tai perhesiteen vuoksi. Turkuun tulee vuosittain noin 1 000 vieraskielistä.

– Pakolaistaustaisten osuus tulee kasvamaan myös Turussa. Tässä vaiheessa on kuitenkin vaikea sanoa mitään kustannuksista tai mahdollisista vaikutuksista veroprosenttiin.

Niin sanottu sekundäärimuutto, eli itsenäisesti Turkuun muualta Suomesta muuttavien maahanmuuttajien määrä, on ollut Luukkaan mukaan perinteisesti vilkasta.

– Yritämme tällä hetkellä ennakoida mahdollisia vaikutuksia, mutta tässä vaiheessa se on erittäin hankalaa, kun emme voi tietää, miten tilanne kehittyy ja kuinka moni lopulta asettuu Turkuun.

Luukkaa muistuttaa, etteivät maahanmuuttajat ole pelkkä kuluerä.

– Suomessa on paljon eläköitymistä, ja tietyillä aloilla on työvoiman tarvetta.

Oulun kaupungin sosiaalijohtaja Arja Heikkinen sanoo, että kaupunki tekee tällä hetkellä ennakoivaa suunnittelutyötä mahdollisesti kasvavan maahanmuuton osalta. Heikkinen sanoo, että kaupungissa on hyvä tilanne verrattuna Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin.

– Oulussa on esimerkiksi paljon vapaita asuntoja tarjolla.
Heikkisen arvion mukaan suunnittelu- ja ennakointityöstä koituvat kustannukset ovat ainoita, jotka eivät mene valtion piikkiin.