Oulun piispa Samuel Salmi on paitsi flunssassa myös harmissaan. Surullinenkin. Syynä tuntemuksiin on se, millaista keskustelua kirkosta on viime viikkoina käyty.
Heti vuoden alussa kerrottiin näkyvästi, että kirkosta eroaminen kiihtyi viime vuonna. Eikä mennyt kuin muutama viikko, kun seuraava kiusallinen tieto levisi viestimissä: miltei joka kolmas kirkon pappi ei usko helvettiin, joka kuitenkin kirkon opin mukaan on olemassa.
Siis kirkossa olisi satoja opissa horjuvia pappismiehiä ja -naisia.
Salmen mukaan viime viikkoina on nähty ohi maalin menevää uutisointia. Esimerkkinä tällaisesta hän pitää tv-uutisten juttua tammikuun toiselta päivältä. Uutisissa kerrottiin kirkosta eroamisista, ja filmipätkä oli otettu uudenvuodenpäivän aamujumalanpalveluksesta, jossa todellakaan ei paljon väkeä ollut.
Piispa muistuttaa ihmisten uudenvuoden juhlinnan muuttuneen niin, että yöllä valvotaan pitkään, esimerkiksi seurataan ilotulituksia. Seuraavan aamun jumalanpalvelus on vuoden hiljaisimpia.
"Jos kirkossa on silloin tyhjiä penkkejä, onko se mikään ihme? Miksei kuvausta tehty joulukirkoista, jonne kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan. Tai kauneimmat joululaulut -tilaisuuksista", hän jatkaa.
Kielteisesti asioihin tarttuva ja yliampuva uutisointi aliarvioi piispan mielestä myös kansalaisten arvostelukykyä. "Se on surullista", hän sanoo.
Opetuslapsetkin epäilivät
Kirkon tutkimuskeskuksen vielä keskeneräisen tutkimuksen väliaikatieto kertoi joka tapauksessa, että papistossa on tähän yhteen opinkohtaan, helvetin olemassaoloon, liittyvää epäilyä.
Salmi haluaa korostaa tutkimuksen niin ikään kertomaa tietoa: kolme neljäsosaa seurakuntien hengellisen työn tekijöistä sitoutuu vahvasti kirkon uskoon ja elämään. "Nämä ihmiset myös itse toteuttavat omassa elämässään niitä ihanteita, joita kirkko opettaa."
Loppuneljänneksen sisällä on puolestaan erilaisia näkemyksiä, piispa arvioi. Siitäkin valtaosa on vahvasti mukana kirkon elämässä.
Yhdestä asiasta piispa haluaa kuitenkin muistuttaa: "Kirkon elämään ja aitoon kristilliseen uskoon kuuluu myös aito ihmisyys. Se tarkoittaa sitä, että saa myös kysellä. Ei kysymysten esittäminen ole väärin."
Salmi ottaa esimerkiksi Jeesuksen itse valitsemat 12 opetuslasta, sen millaisia ihmisiä he olivat.
"Näidenkin kahdentoista joukkoon mahtui kyselijöitä. Esimerkiksi Tuomas. Ei Jeesus sanonut, että kysyminen olisi väärin. Hän kyllä nuhteli Tuomasta, mutta ei poistanut tätä joukostaan."
Piispa muistuttaa myös siitä, mitä teki Pietari, josta tuli kirkon johtaja. Kielsi kolmesti.
Joukossa oli myös uskonsa menettänyt opetuslapsi, Juudas. Salmi harrastaa prosenttilaskua, sitä mitä julkisuudessa on nyt tehty, ja esittää yllättävän vertailun:
"Asiaansa luottamuksen menettänyt oppilas edustaa opetuslapsijoukosta, siis Jeesuksen valitsemista työntekijöistä, 8,3:a prosenttia. Jos tutkija Kati Niemelän lopullisesta tutkimuksesta käy ilmi, että Suomen kirkossa jonkin uskonkohdan kanssa kipuilevien osuus on alle 8,3 prosenttia, silloin kirkon on syytä olla ylpeä sitoutuneesta työntekijäjoukostaan."
"Ei kristillinen usko ole fundamentalismin vaan armon, rakkauden ja ylösnousemuksen julistamista", Salmi vielä kiteyttää.
Vääränlaista gallupia
Mutta onko helvettiä vai ei? Mitä sanoo piispa itse?
Salmi muistelee 1960-luvun alkuvuosia, jolloin hän koulupoikana kuunteli edeltäjiinsä kuuluneen L.P. Tapanisen saarnaa Pellon kirkossa. "Hän sanoi suunnilleen näin: meidän omista toiveistamme ja odotuksistamme huolimatta helvetti joka tapauksessa on."
"Minulla ei ole tähän ajatukseen mitään lisättävää tai poistettavaa", Salmi toteaa.
Hän itse katsoo, että viimeinen tuomio on ihmiskunnalle annettu, ihmiskunnan sisäiseen logiikkaan kuuluva imperatiivi, välttämättömyys.
"Se on kaikkivaltiaan Jumalan maailmanjärjestykseen kuuluva asia, jotta me voisimme uskoa oikeudenmukaisuuden kerran täydellisesti toteutuvan. Silloin viimeistään syyttömästi vangitut vapautetaan, silloin saavat tuomionsa myös ne tyrannit, jotka nyt vapaana elävät hyvää elämää."
Salmi ottaa vielä kantaa tutkimustuloksen helvettiä koskevaan osuuteen.
"Gallup-tutkimukset tämänkaltaisissa aiheissa ovat minusta jo metodin vuoksi arvottomia. Jos suoraan sanon, minä en arvosta tällaisia tutkimustuloksia. Nimittäin jokainen näistä kysymyksistä vaatisi keskustelua, ei kyllä- tai ei-vastauksia."
Salmi pitää arveluttavana sitä, miten Kir-
kon tutkimuskeskuksen edustaja toi keskeneräisiä tuloksia julki vihjaten, että "tällaista on tulossa".
"Mediahan tarttuu sellaisiin heti, kuin kakkupalaan. Silloin syntyy tilanteita, joissa asia saa väärät mittasuhteet, paisuu ja vääristyy."
"Vahinko on tapahtunut. Se on valitettavaa. Itse lähden siitä, ettei kirkolla ole mitään salattavaa, mutta informaation pitää olla oikeaa. Se on pointtini."
Median lemmikkipapit
Salmi palaa myös vertailuunsa 12 opetuslapsen ja kirkon työntekijöiden asenteista. Hän muistuttaa termistä leipäpappi, jota pohjoisessakin on käytetty.
"Se on murheellinen joukko, ja sen jäsenet tietävät sen itse. Mutta se on myös häviävän pieni ryhmä. En ole Oulun hiippakunnassa törmännyt yhteenkään sellaiseen. Kukaan ei ole ilmoittanut minulle, ettei uskoisi siihen, mitä saarnaa. Päinvastoin voin olla ylpeä hiippakunnasta ja sen työntekijöiden sitoutumisesta."
Salmi on harmissaan myös siitä, miten papit valikoituvat julkisuuteen hengellisiä kysymyksiä kommentoimaan. Papiston vakaumusta helvetti-uutisen jälkeen arvioi MTV 3:ssa helsinkiläispastori, tuttu kohauttaja Antti Kylliäinen. Hän totesi, että lihatiskin myyjäkin voi kaupata lihaa, vaikkei sitä itse söisikään.
"Se on hyvä tuote niille, joille se kelpaa", Kylliäinen sanoi lehtitiedon mukaan.
Salmi harmittelee sitä, että on muutamia pappeja, jotka ovat kerta kerran jälkeen esillä. Yksi on juuri Kylliäinen ja hänen lisäkseen "muutama muu sinänsä fiksu kaveri".
"Toivoisin, että viestimet voisivat ottaa keskusteluun myös tavallisia seurakuntapappeja, jotka uskovat ja tekevät työtä kentällä uskollisesti. Miksi heitä ei koskaan haastatella?"
Salmi jatkaa vielä kirkon uskoon sitoutumattomista papeista:
"Jeesus hyväksyi Juudaksen joukkoonsa. Mutta kun Juudas oli ratkaissut, ettei enää usko Kristuksen asiaan, Jeesus sanoi hänelle: 'Minkä teet, tee pian.' Eli lähde jäähylle."
"Kenellekään kirkon työntekijälle eikä kirkolle ole hyväksi, jos työntekijä ei ole sanoman takana. Sen sanon mahdollisimman selvästi."
Piispan uutiskärjet
Piispaa kaivelevat yhtä lailla kirkosta eroamisista nousseet jutut. Eroaminen kiihtyi loppuvuodesta uuden uskonnonvapauslain tultua voimaan. Uusi laki helpotti eroamista.
Kirkon piirissä piikkiä osattiin odottaa, samoin odotetaan tilanteen nyt rauhoittuvan.
Asiat tehdyt uutiset synnyttävät piispan mukaan vääränlaisia mielikuvia. "Mielikuvat ovat sanoja ja tekoja, ja ne vaikuttavat."
Piispa silmäilee muutamien Oulun hiippakuntien seurakuntien tietoja viime vuoden kirkosta eroamisista ja kirkkoon liittymisistä. Eroaminen kasvoi niissä kaikissa hiukan. Salmi kaivaa luvuista kuitenkin toisenlaiset tulkinnat kuin sen, että kirkolla menee huonosti.
"Miltä tämä kuulostaisi: vuonna 2003 Suomen suurimpiin kuuluvassa (Rovaniemen) seurakunnassa kirkkoon liittyneiden määrä nousi 75 prosenttia. Ja: Oulussa kirkon jätti eroamalla 0,2 prosenttia sen jäsenistä. Tai entäs näin: Ylivieskassa kirkosta erosi 0,3 prosenttia jäsenten kokonaismäärästä. Sen sijaan kirkkoon liittyneiden määrä nousi 10 prosenttia."
Piispa jatkaa vaihtoehtoisten uutiskärkien sorvaamista: "Oulun lähikunnassa Limingassa asukkaista 97 prosenttia kuuluu kirkkoon. Tästä joukosta 0,3 prosenttia erosi kirkosta vuonna 2003. Tai: Kempeleessä kirkkoon liittyi kyseisenä vuonna 25 prosenttia enemmän ihmisiä kuin edellisenä vuonna."
Salmen mukaan kyse on siitä, miten asiat halutaan esittää.
Prosentit eivät ratkaise
On Salmi pohtinut silti sitäkin pohtinut, mitä kirkosta eroamisten takana voi olla. "On varmaankin niitä, jotka kyselevät, mitä he saavat tältä kirkolta. Yleensä he odottavat jotain henkilökohtaista. Eroon liittyy varmaan usein jokin syvä pettymyksen tunne - ellei syy ole puhtaasti aivan materiaalinen."
Eroja puhtaasti materiaalisista piispa ei pidä uskottavina. "Jokainen, joka ei pysty maksamaan kirkollisveroa, voi anoa siitä jopa vapautusta."
Piispa vetää sanomisiaan vielä yhteen ja toteaa painokkaasti: "Kirkossa on aina pidettävä mielessä se, että prosenttiluvut ja osallistujamäärät eivät ole ratkaisevia kirkon perustehtävän kannalta. Keskeistä on muistaa, että meidät on kutsuttu tuomaan armon evankeliumia tälle ja jokaisella ajalle."
Salmi siteeraa srilankalaista teologia, joka kiteytti aikanaan kirkon julistuksen lähtökohtia: "Se on siinä, että kerjäläinen sanoo toiselle kerjäläiselle, mistä ruokaa on saatavilla. Tämä on kirkon jatkuva kutsumus ja haaste."