Pääkirjoitus

Ky­seen­alai­nen rat­kai­su­mal­li

Yksi ja toinen poliitikko levittää kätensä suurtyöttömyyden edessä ja hakee ongelmaan ratkaisua eläkepolitiikasta.

Yksi ja toinen poliitikko levittää kätensä suurtyöttömyyden edessä ja hakee ongelmaan ratkaisua eläkepolitiikasta. Viimeksi niin teki kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä.

Suomi viettäisi tänä vuonna suurtyöttömyyden 12-vuotismerkkipäivää, jos tuollaista saavutusta olisi tapana juhlia. Suurtyöttömyys otti maan otteensa 1991, kun työttömien määrä rikkoi hälytysrajan, 180 000 henkilöä. Suomessa oli tämän vuoden tammikuussa yhä 308 000 työtöntä työministeriön ja 243 000 työtöntä tilastokeskuksen mukaan.

Työttömyys ei puolitu kahdessakaan vaalikaudessa. Puolittumiseen tarvitaan näillä näkymin kaksi vuotta myös seuraavasta vaalikaudesta.

Epäonnistuminen puolituksessa on johtanut epäterveeseen kehitykseen. Epäonnistumiselle keksitään kaikenlaisia selityksiä maailmantaloudesta ja työvoiman yllätysliikkeistä lähtien. Pääministerikin on tuntenut kiusausta näpelöidä työttömyystilastoja niin, että ne näyttäisivät kauniimmilta. Nyt vaalien alla vakavasti otettavien poliitikkojenkin puheisiin on ilmaantunut ajatus, että osa työttömistä työnhakijoista pitäisi siirtää eläkkeelle, kun heitä ei pystytä kuitenkaan työllistämään.

Kokoomuksen puheenjohtaja, sisäministeri Ville Itälä lämpeni ajatukselle tiistaina toteamalla puoluehallituksen kokouksessa, että työelämästä syrjäytyneet pitkäaikaistyöttömät pitää siirtää pois kortistoista työkyvyttömyyseläkkeelle. Työministeri Tarja Filatov toisti ajatuksen keskiviikkona tiedostustilaisuudessaan; tosin hän on lausunut sen ennenkin julkisesti. Filatovin mukaan tarvitaan "eläkeratkaisuja niille ihmisille, joiden työkyky on sairauden tai pitkän työttömyyden vuoksi menetetty".

Pääministeri Lipponenkin lienee pehmenemässä ajatukselle. Hän sanoi nimittäin lauantaina SDP:n vaalivaltiopäivillä, että 180 000 ihmistä, useimmat heistä ikääntyneitä, odottaa yhteiskunnalta enemmän kuin mitä se on tehnyt heidän puolestaan tähän asti. "Jos on ollut pitkään työttömänä, pitää saada yhteiskunnalta vastaus, mikä on tulevaisuus", Lipponen lisäsi.

Jos työttömille ei voida tarjota työtä, vaihtoehdoksi tuskin jää muuta kuin siirto työttömyyskortistosta eläkkeelle lääkärikansanedustaja Ilkka Taipaleen (sd) ajamalla ja propagoimalla tavalla.

Ajatus kuulostaa kauniilta ja inhimilliseltä. Eläkkeelle pääsy on hyvä ratkaisu monelle työttömälle, mutta siihen liittyy vakavia periaatteellisia ongelmia. Kun ihmisiä ryhdytään jakamaan työmarkkinoille kelpaamattomiksi ja kelpaaviksi, on suuri vaara, että lapsi menee pesuveden mukana.

Kortistosta siivotaan herkästi pois kaikki, jotka ovat eläkkeelle siirrettävissä iän perusteella - myös ne, jotka haluaisivat palata töihin ja elättää itsensä. Näin menetellen kun voidaan pienentää suurtyöttömyydestä aiheutuvaa poliittista painetta.

Työttömyyttä ei ole pystytty nujertamaan talouskasvun ja tähänastisen työllisyyspolitiikan avulla. Jäljellä on yhä kova ydin, rakenteellinen työttömyys, jonka alentamiseksi olisi pakko käyttää keppiä. Toistaiseksi niin ei ole haluttu tehdä, ja nyt voimistuu ajatus, että ongelma ratkaistaan eläkepolitiikalla.

Työllisyyspolitiikasta vastaavien kannalta ratkaisu on houkutteleva ja helppo, mutta työttömien kannalta se on kylmä. Ihmisiä roikotetaan ensin kortistoissa ja pidetään koulutuksessa työn toivossa ja sitten heidät siirretään eläkkeelle toivottomina tapauksia. On lähellä ajatus, että vastuulliset haluavat vain pestä kätensä.