Maastohiihdon entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö kertoo saaneensa vuonna 1998 säilytettäväkseen Hiihtoliiton kasvuhormonia ja epo-hormonia. Hänen mukaansa aineet Kyrölle toi silloinen lajipäällikkö Pekka Vähäsöyrinki sen jälkeen, kun STT oli julkaissut dopinguutisensa.
Kyrö kertoi tulleensa tuolla tavoin vedetyksi mukaan dopingkuvioon. Kyrön mukaan Hiihtoliitossa oli systemaattinen dopingkulttuuri 1990-luvulla.
STT ei tavoittanut tiistaina iltapäivällä Pekka Vähäsöyrinkiä. Hän ei vastannut yhteydenottopyyntöihin.
Dopingjupakka Keskusrikospoliisille
Hiihdon dopingjupakka etenee keskusrikospoliisille. Valtakunnansyyttäjänvirasto on pyytänyt KRP:tä tekemään vuosien takaisesta jutusta lisätutkinnan.
Kiinnostuksen kohteena ovat joidenkin hiihtovaikuttajien mahdolliset dopingkytkökset 1990-luvulla. Yksi kysymys on, ovatko Suomen Tietotoimiston (STT) dopingjutun asianomistajina esiintyneet esittäneet perättömiä tietoja.
Lisätutkinnan alkuvaiheessa kuullaan ainakin maastohiihdon entistä päävalmentajaa Kari-Pekka Kyröä. Hän on ollut aiemmin epävirallisessa puhuttelussa, jonka pääteemana on ollut julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hiihto- ja lajijohtajien sekä valmennusjohdon osallisuus ja tiedot maastohiihdon dopingista. Samoilla linjoilla on tarkoitus jatkaa virallisessa osuudessa.
"Kyrön puhuttamisella hankittiin selvitys tai näkemys siitä, onko niin paljon uutta tietoa oletettavasti saatavissa, että on syytä aloittaa uusi esitutkinta tai siis lisätutkinta vanhaan juttuun, ja siltä näytti", sanoi valtionsyyttäjä Pekka Koponen tiistaina.
Tutkinnan jatkon laajuus riippuu lisätutkinnassa saatavasta selvityksestä. Valtakunnansyyttäjänvirasto on toistaiseksi varsin vaitonainen tutkintapyynnön sisällöstä.
Vielä on liian aikaista arvioida, onko Suomen Tietotoimiston aikanaan saama rikostuomio mahdollisesti langetettu väärillä perusteilla ja pitäisikö se näin ollen purkaa.
"Siitä ei vielä pysty sanomaan mitään", Koponen kommentoi.
Useat vaativat vahingonkorvauksia
Valtakunnansyyttäjänvirasto harkitsi hakevansa STT:n tuomion purkamista korkeimmalta oikeudelta vuonna 2004, mutta eväät eivät riittäneet.
Käräjäoikeus tuomitsi Kyrön vuonna 2004 dopingaineen salakuljetuksesta ja petoksen yrityksestä. Jälkimmäinen rikos liittyi STT:n dopingoikeudenkäyntiin. STT:ltä korvauksia vaatinut Kyrö oli väittänyt oikeudessa, ettei suomalaisessa hiihdossa käytetty dopingia hänen valmentaja-aikanaan.
STT:tä koskevan oikeusprosessin taustalla olivat vuoden 1998 uutiset, joissa väitettiin Hiihtoliiton olleen kiinnostunut kasvuhormonista ja yhden hiihtäjän hankkineen kasvuhormonia vuonna 1996. Uutiselle ei löytynyt pohjaa oikeudessa, ja STT:n silloinen päätoimittaja ja toimittaja tuomittiin julkisesta herjauksesta ehdolliseen vankeuteen ja sakkoihin.
Asianosaiset, joista suurin osa oli Hiihtoliiton edustajia, vaativat jutun yhteydessä STT:ltä vahingonkorvauksina yhteensä noin viittä miljoonaa markkaa. STT sai maksettavaksi käräjillä lähes 1,6 miljoonan markan eli noin 260 000 euron korvaukset.
Hovioikeudessa korvaussumma aleni reiluun 200 000 markkaan eli runsaaseen 35 000 euroon. Päätoimittajan sekä toimittajan rangaistukset lievenivät sakoiksi.
Korkein oikeus ei antanut asiassa valituslupaa.