"Olemme valmiit lisäämään taloudellista yhteistyötä Kyproksen eteläosan kanssa. Sama koskee EU:ta. Vahinko vain, että politiikka on yhä se, mikä määrää", sanoo Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan kauppakamarin johtokunnan jäsen Mustafa Damdelen.
Damdelen käy vienti- ja tuontikauppaa. Lisäksi hän omistaa huoltoaseman Nikosiasta saaren pohjoisrannalla sijaitsevaan Kyreniaan johtavan vilkkaan valtatien varrella.
Pohjois-Kyproksen kauppakamari on perustettu jo 1950-luvulla.
"Kauppakamari on tunnettu organisaatio maailmalla. Jäseniä kauppakamarissa on yli neljätuhatta. Jäsenyritykset kattavat kaikki kaupallisen ja teollisen toiminnan alat", Damdelen selvittää.
Pohjois-Kyproksen kiistelty asema aiheuttaa kaupankäynnille ongelmia.
"Olemme kansainvälisessä paitsiossa. Meidän on vietävä ja tuotava tuotteemme Turkin kautta, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia ja hankaloittaa muutenkin bisneksen tekoa", Damdelen valittaa.
"Turkin tekemä tullisopimus EU:n kanssa ei myöskään koske mitenkään meitä."
Kauppakamarilla on silti yhteyksiä EU:hun. Olemme perustaneet Nikosiaan muun muassa EU-keskus.
Sopu
tarpeen
Kauppakamari tukee voimallisesti saaren rauhanprosessia.
"Meidän oli helppo äänestää viime vuoden keväällä pääsihteeri Kofi Annanin yhdistymisesityksen puolesta. Uskoakseni kyllä-äänten enemmistö oli positiivinen signaali saaren eteläosan kreikkalaisille halustamme sopuun. Kreikkalaispuolen jyrkkä ei oli meille suuri pettymys."
Damdelen uskoo taloudellisten suhteiden kehittymisen voivan pehmentää poliitikkoja positiivisiin ratkaisuihin.
Kauppakamarilla on nippu esityksiä, joiden se toivoisi toteutuvan.
"Kyproksen eteläosan talous on kymmenen kertaa suurempi kuin meidän. Haluaisimme kauppajärjestelyjä, jotka lisäävät keskinäistä kauppaa rajan yli ja pohjoisesta muualle maailmaan. EU-voisi ottaa Pohjois-Kyproksen satamat valvontaansa, mikä auttaisi meitä."
"Famagustan sataman käyttöoikeus kreikkalaisille kansainvälisessä valvonnassa auttaisi etelää. Turkin olisi avattava satamansa kaikille kyproslaisille aluksille", Damdelen linjaa.
"Tällainen win-win -ratkaisu hyödyttäisi kaikkia osapuolia."
Kyproslaiset liikemiehet ovat kulkeneet poliitikkoja sutjakammin vuonna 2003 avatun vihreän linja yli molempiin suuntiin.
"Tunnen hyvin Kyproksen kauppakamarin johdon, jonka kanssa käymme jatkuvasti neuvotteluja. Kaupan kasvattaminen on yhteinen etu. Tällä hetkellä kauppa etelään on vain 100 000 euroa kuukaudessa. Mahdollisuuksia olisi vaikka mihin", visioi Damdelen.
Vierastyövoimaa tarvitaan
"Saaren jakautuminen vuonna 1974 oli raskas isku eteläosan taloudelle", sanoo Nikosiassa päämajaa pitävän Kyproksen kauppakamarin toimitusjohtaja Panayiotis Loizides.
"Vaikka notkahduksia on ollut, nyt tilanne taloudellinen tilanne näyttää suotuisalta ja tilannetta voi luonnehtia hyväksi. Talouskasvu on 3-4 prosenttia. Työttömyyttä ei ole. Saarella työskentelee yli 30 000 vierastyöläitä etupäässä Aasian maista. Yli 10 000 turkkilaista käy joka päivä eteläosassa töissä. Euro tulee punnan sijalle vuoden 2008 alussa", Loizides summaa.
Loizides kehuu Kyproksen EU-jäsenyyttä.
"Pääosa kaupastamme tapahtuu EU-maiden kesken. Vientivoittoisena maana on hyvä olla perheenjäsen."
Yhteiseen
talouteen
Kauppaa saaren turkkilaisen pohjoisosan kanssa on voitu käydä vuoden 2003 huhtikuusta lähtien.
"Meillä on hyvät suhteet pohjoisosan kauppakumppaneihin. Kauppa on vielä tosin hyvin vähäistä, mutta on kasvussa. Pohjoisosasta tulee maataloustuotteita ja jonkin verran teollisuustuotteita. Eläinten tuonti on kielletty."
Pohjoiseen menee teollisuustuotteita. Viimeisen puolen vuoden aikana tuonti oli noin 800 000 euroa. Vienti jää paljon vähäisemmäksi.
"Saaren yhdistyminen antaisi potkua taloudelle. Siksi tuemme yhtenäistymispyrkimyksiä.
Valitettavasti vain poliittiset syyt estävät muun muassa Famagustan sataman saamisen käyttöön."