Kypärä ei suojaa päätä pyörän korissa – "Nuoret ottavat mallia ai­kui­sis­ta, jotka eivät käytä ky­pä­rää"

Hertta Harju-Könnöllä kypärä on siellä missä pitääkin: päässä.

Kuva: Anni Männikkö

Paras tapa saada lapsi käyttämään kypärää on näyttää itse esimerkkiä.

– Kuinka moni tuli tänään pyörällä kouluun? Willy Serlo kysyy salilliselta koululaisia. Satoja käsiä nousee pystyyn.

– Entä kuinka moni käytti kypärää?

Lähes kaikkien kädet laskevat.

Ritaharjun koulussa järjestettiin maanantaina 5.–9.-luokan oppilaille puhetilaisuus muistuttamaan kypärän käytön tärkeydestä pyöräilykauden alussa.

Rehtori Pertti Parpala kertoo, että nuoremmilla oppilailla kypärän käyttö on hallussa, mutta korkeammille luokka-asteille siirryttäessä kypärä jää yhä useammin pois matkasta.

– Nuoret haluavat aikuistua ja ottavat mallia niistä aikuisista, jotka eivät käytä kypärää, uskoo tilaisuudessa puhunut Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski.

Aloite tilaisuuden järjestämiseen tuli oppilaiden vanhemmilta, ja rehtori kiittelee heitä aktiivisuudesta asiassa. Ritaharjun koulussa on pyritty kannustamaan oppilaita kypärän käyttöön muillakin keinoin.

– Viime vuonna jaoimme tikkareita oppilaille, jotka olivat tulleet kouluun kypärä päässä, Parpala kertoo.

Hertta Harju-Könnöllä kypärä on siellä missä pitääkin: päässä.

Kuva: Anni Männikkö

Yksi tilaisuuden puhujista, Willy Serlo, toimii lastenkirurgian professorina ja Oulun yliopistollisen sairaalan lastentautien osastonylilääkärinä. Hän huomauttaa, että onnettomuuksista syntyvät ruhjeet paranevat, mutta päähän kohdistunut vahinko voi olla peruuttamaton. Noin kolmannes pyöräilyssä aiheutuneista vammoista kohdistuu päähän. Siksi kypärä on tärkeä muistaa nimenomaan arjessa.

– Ei se kypärä pelasta, jos jää maantiellä rekan alle. Mutta jos kolaroi kaupungissa pyöräteillä, kypärä voi olla elintärkeä, Serlo muistuttaa.

Pyöräilykypärän käyttöä verrataan laskettelukypärään, joka on huomattavasti useammin käytössä sekä lapsilla että aikuisilla.

Myös Ritaharjun koulun oppilaiden kädet pysyvät pystyssä, kun kysytään, onko kypärä päässä lasketellessa. Kalmakoski toivoo, että tulevaisuudessa myös pyöräilykypäröitä näkyisi enemmän koko perheen päässä.

Koululaisia valistetaan kypärän käytöstä aika ajoin. Onko valistuksesta mitään hyötyä?

– Haluamme herättää ajatuksia. Vaikka oppi ei nyt menisi perille, se kasvatustyö, mitä kouluissa tehdään, muistuu oppilailla mieleen vanhempana, ja siirtyy sitä kautta myös seuraaville sukupolville, Kalmakoski kertoo.

Lailla säädettyyn kypäränkäyttöpakkoon hän ei usko.

– Tiedon levittäminen on tässä asiassa ainoa tie. On kuitenkin kasvatuksellisesti erittäin tärkeää, että pyöräilykypärä mainitaan myös laissa.

Jos oma lapsi ei käytä kypärää, on tärkeää, että vanhemmat kannustavat kypärän käyttöön esimerkiksi valitsemalla yhdessä lapsen kanssa sopivan mallisen kypärän. Sekä Kalmakoski että Serlo kuitenkin korostavat, että ensimmäinen askel saada lapsi käyttämään kypärää on näyttää itse mallia.

– Kyse on terveestä järjen käytöstä: kypärä suojaa aikuista yhtä paljon kuin lasta. Ei lasta voi vaatia käyttämään kypärää, jos ei käytä sitä itse, Kalmankoski muistuttaa.