Keskustan puheenjohtajakilpaan tiistaina ilmoittautunut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen yrittää korjata ilmoittautumisellaan ainoan virheen, jonka hän on myöntänyt koskaan tehneensä.
Väyrynen tunnusti muistaakseni 1990-luvulla tehneensä ainoan virheensä, kun hän luopui vapaaehtoisesti puolueen puheenjohtajan paikalta.
Vetäytyminen osoittautui virheeksi sen jälkeen kun Väyrysen seuraajaksi valittu Esko Aho osoittautui itselliseksi puheenjohtajaksi, joka ei suostunut edeltäjänsä käsiohjaukseen. Kun Väyrynen yritti keikuttaa ulkoministerinä pääministeri Ahon hallitusta, Aho vaihtoi ulkoministeriksi MTK:n puheenjohtajan Heikki Haaviston.
Paavo ei todellakaan jätä ketään kylmäksi. Hänellä on keskustan pohjoisella kenttäpuoliskolla fanaattisia kannattajia. Vastustajia löytyy sekä oman puolueen riveistä että etenkin niiden ulkopuolelta.
Poliittiset vastustajat varmasti toivovat salaa, että Väyrynen sotkisi keskustan puheenjohtajapeliä oikein kunnolla. Tuskinpa he vastustaisivat edes hänen valintaansakaan...
Olipa Paavosta mitä mieltä tahansa, hän on poliitikko kynnenmustuaisiaan myöten. Vuoden 1987 eduskuntavaalien alla hän teki kokoomuksen ja Rkp:n kanssa kassakaappisopimuksen, jonka mukaan ne perustaisivat porvarihallituksen.
Presidentti Mauno Koivisto torpedoi aikeen ja veti pääministeriksi Harri Holkerin. Tuolta ajalta on legendaarinen ja tosi juttu Helsingin Pursimiehenkadulla silloin olleen puoluetoimiston saunan lauteilta. Väyrynen kyseli löylyissä, voiko ketutukseen kuolla.
Paavo on saanut politiikalta paljon, mutta kahta puuttuu. Hän ei ole ollut kertaakaan pääministeri eikä häntä ole myöskään valittu presidentiksi. Jos saa ennustaa, Paavoa ei valita puheenjohtajaksi eikä myöskään pääministeriksi. Mutta mikään ei estä häntä pyrkimästä keskustan presidenttiehdokkaaksi vuoden 2012 vaaleihin.
Asennetta Paavolta ei ole puuttunut koskaan. Tiistaina häneltä kysyttiin, milloin hän aikoo jäädä eläkkeelle. "En koskaan", kuului vastaus. Isäukko Eemeli täytti juuri sata vuotta.