Oulu Sinfonian tulevan syksyn ja kevään konserttitarjonta on juuri julkistettu. Liminkalainen musiikinopettaja ja laulaja-lauluntekijä Katja Sutela katselee tuoretta ohjelmalehtistä ikään kuin koehenkilönä nuoremman polven näkökulmasta.
Häntä harmittaa, että esitteen sisältö on aika lailla sellainen kuin hän ennakkoon arvelikin. Ensi syys- ja kevätkauden 30 konsertin joukosta Sutela bongaa äkkiseltään neljä varteenotettavaa vaihtoehtoa.
"Voisin mennä kuuntelemaan ainakin Charlie Parker -ohjelmaa. Myös tuo Maurice Ravelin säveltämä Pavane kuolleen prinsessan muistolle on lempparini. Samoin Norrbotten Big Bandin vierailu ja On The Broadway! -konsertti kiinnostavat. Siinäpä ne", aikanaan klassista pianoa soittanut Sutela sanoo.
"Muuten tämä on aika tiukasti perinteistä klassista ohjelmistoa. Itse olisin toivonut, että klassisen ja viihdemusiikin välillä ei olisi niin korkeaa muuria. Varsinkin kun entinen intendentti Samu Forsblom teki paljon töitä sen eteen, että Oulu Sinfonia tuli tutuksi kaupunkilaisille."
"Mutta kyllä tässä ihan hyviäkin juttuja on, kuten konserttiklubit, joilla nykymusiikkia vähän avataan kuulijoille. Nykymusiikki on musiikista enemmän ymmärtävillekin aika haasteellista."
Miksi pitää arvottaa?
Sutela tunnustaa, että hän ei ole tähänkään saakka käynyt kovin ahkerasti Oulu Sinfoniaa kuuntelemassa.
Hän toki käy mielellään konserteissa, kunhan ohjelma suinkin on kiinnostava.
Mielenkiintoisen ohjelman vähyyden syyksi Sutela nimeää taidemusiikin ympärillä vellovan arvokeskustelun.
"Joidenkin tahojen mielissä taidemusiikki on arvokkaampaa kuin muu musiikki, ja joku jazz- tai kansanmusiikki koetaan uhkana."
"Miksi niitä pitää arvottaa? Kyllä kevyellä musiikillakin on terapeuttista vaikutusta tai kaupallista arvoa. Vai millä mittarilla musiikkia arvotetaan? Mitä jos kansanmusiikkia tuettaisiin yhtä paljon kuin klassista musiikkia?"
Sutela kehuu klassisella musiikilla olevan Oulussa hyvät puitteet ja rakenteet, mutta samaan hengenvetoon hän harmittelee, että tyylien välisiä raja-aitoja ei uskalleta kaataa.
Viime vuosina viihdekonsertteja on ollut kahdesta neljään vuodessa, samassa haarukassa pysytään nytkin.
Korkea kynnys
"Voisi ajatella, että jos tänne otettaisiin enemmän viihteellistä musiikkia, klassinen musiikkikin saisi siinä sivussa lisää kuulijoita. Klassinen musiikki on valitettavasti saanut aika elitistisen leiman. Siellä on hirveästi hyvää musiikkia, mutta ihmisillä on iso kynnys lähteä kuuntelemaan."
Musiikkikasvattajana Sutela on seurannut mielenkiinnolla Oulu Sinfonian yhdessä Soivan Siilin kanssa järjestämiä konsertteja, joiden yhteydessä oppilailla on ollut mahdollisuus tutustua soittimiin ja päästä johtamaan orkesteria.
"Ne ovat olleet siinäkin mielessä hyviä, että tällä tavalla oppilaista kasvatetaan konserteissa kävijöitä. Jos se linja jatkuisi esimerkiksi yläasteikäisille ja lukiolaisille suunnatuilla konserteilla, olisi aikuisenakin helpompi mennä kuuntelemaan klassista musiikkia. Kynnystä ei tavallaan ehtisi syntyä."
Jotain kynnyksen korkeudesta kertoo varmasti sekin, että Oulu Sinfonian konserttien täyttöaste on pysytellyt tänä keväänä vain hieman yli 50 prosentissa.
Tavoite 60 prosenttia
Intendentti Leena Pälli ja tuottaja Olavi Sariola haaveilevatkin nostavansa lukua parhaiden aikojen tasolle.
Heidän mukaansa suomalaisille orkestereille 60 prosenttia on jo komea saavutus.
