Viron esimerkin innoittamana Suomessakin haikailtiin vielä jokin aika sitten siirtymistä sähköiseen äänestykseen.
Ei haikailla enää. Kynällä täytettävä paperinen äänestyslappu on itse vaalitapahtuman ja ääntenlaskennan kannalta tärkein turvatekijä sitä vastaan, ettei myöskään tulevia vaaleja päästä manipuloimaan.
Vaalitapahtuman peukalointi on kuitenkin vain yksi osa vaalivaikuttamista, josta puhutaan ja jonka torjuntaan valmistaudutaan Suomessa vakavissaan nyt ensimmäistä kertaa.
Donald Trumpin valinnasta Yhdysvaltain presidentiksi ollaan monta mieltä, mutta nuo vaalit tekivät demokratioille myös palveluksen: kaikenlainen hämärä vaikuttaminen äänestäjiin ja vaaleihin on alettu ottaa vakavasti.
Tuloksia ja tietoa vaikuttamisyrityksistä on saatu. Yhdysvaltain tiedusteluyhteisö kertoi vuoden lopulla, että vaikutusyritykset olivat marraskuun välivaaleissa vähäisiä. Ruotsissa tehdyn selvityksen mukaan valtiopäivävaaleissa havaittiin äärioikeiston ja Venäjän yrityksiä tahrata Ruotsin mainetta esimerkiksi vaalivilppihuhuilla.
Ranskassa Venäjä-taustaiset hakkerit ja botit julkistivat vuonna 2017 Emmanuel Macronin kampanjan sähköposteja ja uittivat sekaan valeuutisia. Vaikutusyritykset epäonnistuivat. Yksi syy siihen oli, etteivät tiedotusvälineet julkaisseet vuodatettua törkyä.
Valeuutiset painoivat paljon, kun Britanniassa niukka enemmistö äänesti vuonna 2016 EU-eron puolesta. Sinnekin on perustettu kansallinen turvallisuusyksikkö kitkemään valeuutisia.
EU:lla on valeuutisia paljastava yksikkö. Naton siipien suojissa Riiassa toimii strateginen viestinnän keskus. Helsingissä toimii Euroopan hybridikeskus, jossa on jäseninä EU- ja Nato-maita.
Olisi yllätys, jos Suomessa nähtäisiin eduskuntavaaleissa ainakaan suuren luokan vaikuttamisyrityksiä.
Mahdotonta se ei ole. Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi äsken vaalivaikuttamisseminaarissa, että vaikuttamisen uhka on kasvanut Suomessa.
Kun EU:n komissio järjesti verkkoäänestyksen kellojen viisarien siirtämisestä, kyselyyn tuli yksin Suomessa tuhansia vastauksia boteista. Botti on tietokoneohjelma, joka toimii annettujen ohjeiden mukaan ilman ihmisen myötävaikutustakin.
Myös Suomen viranomaiset ottavat vaalivaikuttamisen vakavasti. Oikeusministeriö on järjestänyt puolueille aiheesta tilaisuuksia, ja viranomaiset toteuttavat laajan viestintäkampanjan ennen vaaleja. Jos vaalitietojärjestelmään tulisi palvelunestohyökkäys, tulokset koottaisiin käsipelillä.
Vaalivaikuttaminen on todennäköisesti paljon suurempi uhka toukokuun lopussa pidettävissä europarlamenttivaaleissa. EU-maissa on käytössä erilaisia vaalijärjestelmiä, jotka eivät ole niin varmoja kuin Suomessa.
Lisäksi suuremmat jäsenmaat ovat vaaleja häiritsemään haluaville pieniä jäsenmaita kiinnostavampia kohteita. Yhdysvaltoihin ja Aasiaan verrattuna Euroopassa on kuitenkin se etu, että tietosuoja on paljon niitä parempi.
Suomessa on tapana ylpeillä, että korkea koulutus, vähäinen korruptio, luottamus viranomaisiin ja medialukutaito ovat hyvä rokotus myös hämärävaikuttamista vastaan.
Näin tietysti varmaan on, mutta vain tiettyyn mittaan. Väärää tietoa on valitettavasti meilläkin helpompi uskoa kuin oikeaa.
Amerikkalainen tutkimusyhtiö Gartner arvioi viime kesänä, että vuoteen 2022 mennessä kehittyneissä maissa enemmän ihmisiä kuluttaa väärää kuin oikeaa tietoa. Tuo ennuste tuskin toteutuu Suomessa, mutta väärä tieto käy kaupaksi meilläkin.
Tulevissa vaaleissa kiinnostavaa ja tärkeää on ensinnäkin vaalitulos. Olipa tulos mikä tahansa, järjestelmän ja demokratian uskottavuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, ettei vaaleihin päästä puuttumaan hämärillä keinoilla.
Takavuosina Neuvostoliitto yritti vaikuttaa presidentinvaaliin julkaisemalla Pravdassa Ahti Karjalaisen valintaa tukeneen uutisen. Pilapiirtäjä Kari käänsi yrityksen nauruksi piirtämällä Pravdan erään poliitikon käsiin, väärin päin. Vaikutusyritys kuivui kokoon.
Tämän päivän vaalivaikuttaminen on erilaista, salakavalaa. Siksi se on myös paljon vaarallisempaa.
Kirjoittaja on Kalevan päätoimittaja.