Tanssien välillä pää pitää ruuvata eri asentoon.
"Vakiofiilis on rauhallinen, selkeä ja elegantti", Heikki Kaikkonen tapailee oikeita laatusanoja.
"Lattarifiilis on sähäkkä, flirttaileva", Karoliina Mäkinen jatkaa.
Siinä koko homman juju, haaste, suola, pippuri ja ketsuppi onkin.
"Pitää olla kaksi eri minää. Fiilis vaihtuu, kun harjoittelee vähän, kuuntelee musiikkia", Oulun Telemark Teamin pari sanoo.
Kaikkonen ja Mäkinen vievät oululaista kymppitanssia maailman parketeille kymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen. Lauantaina 28. maaliskuuta pari tanssii MM-kisoissa Moskovassa.
Yhteistä tanssitaivalta on takana vasta 2,5 vuotta. Kaksikosta tuli tanssipari, kun pituuserot aikaisempien parien kanssa venähtivät liikaa. Joskus kaikki vain loksahtaa kohdalleen. Suurin salaisuus on silti tinkimätön työ.
Pakko erikoistua
Pelkistetyn valkoisessa tanssisalissa Värtön liikuntahallilla soi tango. Karoliina Mäkinen liitelee parketin halki laulun sanoja tapaillen, Heikki Kaikkosen solmio on suorassa ja housuissa veitsenterävät prässit.
"Iloinen ilme", muistuttaa valmentaja, ja haudanvakavuus hellittää. Vakioharjoituksissa Salme Raukovaaran komentoääntä ei kyseenalaista kukaan.
Oululaisen tanssin rautarouva istahtaa hetkeksi alas muistelemaan kymppitanssin kulta-aikoja. 1990-luvun puolivälissä telemarkilaiset tanssivat SM-kisoissa kolmoisvoiton. Esa Holstein ja Tuula Raukovaara ylsivät Eurooppacupin finaaliin ja MM-semifinaaliin.
"Kilpailu ei ollut vielä silloin niin kovaa. Kaikki tekivät samaa, osallistuivat myös kymppitanssiin", Raukovaara muistaa.
"Sitten laji muuttui niin, että oli pakko alkaa erikoistua. Jos ei tanssi kokopäiväisesti, aika ei voi mitenkään riittää sekä lattareihin että vakioihin", hän selittää.
"Tämä on myös rahakysymys. Tarvitaan kahdet puvut ja kahdet valmentajat."
Valinta 18-vuotiaana
Tänä päivänä kymppitanssihuiput eivät mahdu 20:n parhaan joukkoon kummassakaan lajissa.
18 ikävuotta on rajapyykki, jossa parin on yleensä tehtävä valinta latinalais- ja vakiotanssien välillä. Kyse on vartalotyypeistä, lihaksiston rytmiikasta ja mieltymyksistä.
Heikki Kaikkosella, 14, ja Karoliina Mäkisellä, 13, on vielä muutama vuosi aikaa. Valmentaja ei vielä juniori II -luokassa ennusta, kummin käy.
"He ovat pärjänneet hirveän hyvin molemmissa", Raukovaara sanoo.
"Pari on ahkera, tavoitteellinen, suunnitelmallinen, nousujohteinen ja mukana opetuksessa. Kyse on työnteon tavasta", hän selittää.
Jos Karoliina Mäkisen pitäisi päättää nyt, valinta kallistuisi lattareihin.
"Lattarit ovat sähäkämpiä, niissä saa käyttää kroppaa enemmän", hän perustelee.
Heikki Kaikkonen on kiikun kaakun keskellä. Ja voihan käydä niinkin, että pari pysyy kymppitanssijoina. Ei se nyt aivan tavatonta olisi.
Kerran jatkoon
Värtön valkoisen salin viimeisissä harjoituksissa keskitytään viimeistelyyn. Kovin paljon ei tarvitse enää sanoa.
"Kaikki on sanottu vuosien varrella. Osaavat varmasti", Raukovaara sanoo.
60 parin joukossa Heikki Kaikkonen ja Karoliina Mäkinen sanovat itse katsovansa, miten muut tanssivat.
"Jos kerran päästään jatkoon, tosi hyvä", Mäkinen miettii.
Valmentaja miettii vähän enemmän.
"Tottakai toivon, että he pääsevät 24:n joukkoon. Siellä ei ole ollut suomalaispareja vuosikausiin", Raukovaara sanoo ja miettii hetken.
"Ei. Kyllä minä toivon semifinaaleihin. "
Kymppitanssin MM-kisat Moskovassa 28. maaliskuuta.